Koulutus ja varhaiskasvatus

Jokaisella lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja yhdenvertaiseen oppimis- ja kasvuympäristöön. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa jokaisen koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan edistämään yhdenvertaisuutta sekä toteuttamaan vammaisen oppilaan tai opiskelijan tarvitsemat kohtuulliset mukautukset. Koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta tulee silti yhdenvertaisuusvaltuutetulle yhteydenottoja tapauksista, joissa lapsi tai opiskelija on asetettu jonkin ominaisuutensa, esimerkiksi vamman, vakaumuksen tai etnisen alkuperän perusteella perusteettomasti muita huonompaan asemaan.

Yhdenvertaisuuden edistäminen oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä ja näiden ylläpitämiä oppilaitoksia sekä varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia edistämään yhdenvertaisuutta toiminnassaan ja tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman.

Yhdenvertaisuuslaki muuttui 1.6.2023. Uudistuksen myötä velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma laajeni koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen toimipaikassa on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Varhaiskasvatuksen siirtymäaika yhdenvertaisuussuunnittelun osalta on kaksi vuotta.

Yhdenvertaisuuslaki asettaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille kahdenlaisia velvoitteita.

• Ensinnäkin syrjinnän kielto koskee myös koulutusta ja varhaiskasvatusta. Koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa on huolehdittava siitä, ettei koulutuksen järjestäjän tai oppilaitosten tai varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan toiminta ole millään tavalla syrjivää. Tämä vaatii koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käytäntöjen tarkastelua erilaisten lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta, jotta jokaisella olisi yhdenvertainen mahdollisuus kasvaa, oppia ja osoittaa oppimaansa.
• Toiseksi koulutuksen ja varhaiskasvatukseen järjestäjillä on velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Tämä vaatii yhdenvertaisuustilanteen arviointia, suunnitelmallisia toimia havaittujen ongelmien korjaamiseksi ja seurantaa toimenpiteiden vaikutuksista.

Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjällä tulee olla voimassa oleva yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuus­suunnitteluvelvoite on toimipaikkakohtainen, mikä tarkoittaa, että jokaisella oppilaitoksella ja varhaiskasvatuksen toimipaikalla on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma. Suunnitelman tulee perustua arvioon yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja sitä laadittaessa on kuultava opiskelijoita, oppilaita ja lapsia sekä heidän huoltajiaan. Suunnitelman yhdenvertaisuutta edistävien toimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Suunnitelman toimenpiteiden vaikutuksia on seurattava.

Laki ei suoraan määritä suunnitelmien päivitykselle aikarajoja, mutta sen varmistamiseksi, että suunnitelma vastaa varhaiskasvatuksen toimipaikan ja oppilaitoksen toimintaympäristöä, suunnitelman päivitysvälin ei tulisi olla yli kolmea vuotta.

Oppimis- ja kasvuympäristön tulee olla turvallinen ja yhdenvertainen

Turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö on vapaa häirinnästä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ihmisarvoa loukkaavan tai uhkaavan ilmapiirin luomisen alkuperän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun kielletyn syrjintäperusteen nojalla. Häirintää voi olla esimerkiksi nimittely ja muu kiusaaminen. Myös uhkaavien, loukkaavien tai vihamielisten symbolien tai kuvien esillä pitäminen voi olla häirintää.

Koulutuksen järjestäjän ja varhaiskasvatuksen järjestäjän tai palveluntuottajan on ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjä syyllistyy syrjintään, jos se laiminlyö velvollisuutensa ryhtyä toimiin tiedossaan olevan lapseen, oppilaaseen tai opiskelijaan kohdistuvan häirinnän poistamiseksi.

Mikäli oppilaitoksen tai varhaiskasvatuksen toimipaikan henkilökuntaan kuuluva syyllistyy häirintään, voi koulutuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjä olla hyvitys- ja korvausvelvollinen syrjivästä toiminnasta. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjillä on myös velvollisuus puuttua toisten oppilaiden ja lasten tai esimerkiksi oppilaiden huoltajien syrjivään toimintaan. Koulutuksen järjestäjä ja varhaiskasvatuksen järjestäjä tai palveluntuottaja voi olla hyvitysvelvollinen myös tilanteissa, joissa se on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä käytettävissään oleviin toimiin oppilaaseen tai lapseen kohdistuvan häirinnän poistamiseksi.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvät käytännöt ja tilat on rakennettava niin, ettei kukaan joudu epäedulliseen asemaan esimerkiksi terveydentilan tai vakaumuksen vuoksi. Esimerkiksi elämänkatsomustiedon opetuksessa voidaan joutua turvautumaan opetukseen muussa kuin oppilaan lähikoulussa. Tällöin kuljetusten ja lukujärjestyksen suunnittelun avulla on pyrittävä siihen, että kaikki oppilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa uskonnostaan tai vakaumuksestaan riippumatta.

Koulutuksen järjestäjällä ja varhaiskasvatuksen järjestäjällä ja palveluntuottajalla on velvollisuus tehdä sellaisia kohtuullisia mukautuksia, jotka turvaavat vammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada koulutusta ja yhdenvertaisen kasvuympäristön. Varhaiskasvatuksen toimipaikkojen ja oppilaitosten tilojen on oltava esteettömät, mutta sen lisäksi tulee tehdä yksilöllisiä järjestelyitä, joita vammaisten henkilöiden oppiminen ja opiskelu vaatii. Tällaisia ovat esimerkiksi tenttien erityisjärjestelyt korkeakouluissa.

Jos kohtaat syrjintää koulutuksessa tai varhaiskasvatuksessa

Kaikilla opiskelijoilla, oppilailla ja lapsilla on oikeus yhdenvertaiseen ja turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön. Koulutuksessa tapahtuvasta syrjinnästä on syytä olla yhteydessä kyseisen koulutuksen järjestäjään tai oppilaitokseen. Myös oppilas- opiskelija- ja ylioppilaskunnista voi saada tukea syrjintätilanteissa. Varhaiskasvatuksessa tapahtuvasta syrjinnästä voi olla yhteydessä varhaiskasvatuksen järjestäjään tai palveluntuottajaan tai varhaiskasvatuksen toimipisteeseen. Yhdenvertaisuusvaltuutetulta voi kysyä neuvoa syrjintätilanteiden selvittämiseen ja yhdenvertaisuusvaltuutettu voi myös toimia syrjinnän uhrien apuna.