Rasismi
Rasismi voi näyttäytyä esimerkiksi yksilöiden ja ryhmien välisenä tahallisena ja tietoisena tekona, tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä. Rasismi voi näyttäytyä myös rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa olevina syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä.
Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana.
Rasismin laajuuden ja vakavuuden hahmottavat parhaiten henkilöt, joihin rasismi kohdistuu. Rasismin yleisyydestä kertovat myös monet tutkimukset. Rasismi voi ilmetä vihapuheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat ulos osan ihmisistä. Syrjintätapauksia ja viharikoksia ei tule nähdä pelkästään yksittäisinä tapauksina, vaan on tunnistettava niiden taustalla oleva rakenteellinen syrjintä ja rasismi.
Rodullistaminen
Rodullistaminen on prosessi, jonka kautta ihmisiin liitetään yhteiskunnan toimesta esimerkiksi ihonvärin tai oletetun etnisen taustan takia hierarkioita, oletuksia, stereotypioita ja ennakkoluuloja liittyen esimerkiksi ihmisten kykyihin, tapakulttuuriin ja moraaliin.
Rodullistamista tapahtuu muun muassa silloin, kun Suomessa syntynyt henkilö kokee ulkonäkönsä vuoksi päivittäisiä tai viikoittaisia ulossulkemisen hetkiä arkisissakin tilanteissa. Se syntyy ajatuksesta, että tietyt piirteet omaavat yksilöt olisivat perustavanlaatuisesti erilaisia valtaväestöön nähden. Monet stereotypiat, joita liitetään ei-valkoiseksi rodullistetun henkilön identiteettiin, ovat usein sellaisia, joista hän ei tunnista itseään.
Rodullistamisprosessi johtaa rasistiseen ja syrjivään toimintaan, eli stereotyyppisten määrittelyiden pohjalta ihmisiä kohdellaan tietoisesti tai tiedostamatta eriarvoistavasti. Rodullistaminen onkin ennen kaikkea yhteiskunnallinen prosessi, jonka lopputuloksena on rasismi.
Mikroaggressiot
Mikroaggressio on tahallinen tai tahaton kommentti tai teko, joka vahvistaa ja ylläpitää rasistisia tai muuten syrjiviä stereotypioita ja samalla toiseuttaa. Esimerkiksi kehumalla, miten hyvin ei-valkoiseksi rodullistettu ihminen puhuu suomea, kehuja tulee samalla osoittaneeksi, että hänen mielestään ruskea ihminen ei voi puhua suomea äidinkielenään. Puhujan harmittomiksi kokemat kysymykset tai kommentit voivat olla niiden kohteeksi joutuvalle loukkaavia ja kasautuvia.
Valkoisuusnormi
Valkoisuusnormilla ei viitata niinkään ihonväriin vaan näkymättömiin sosiaalisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin, joissa länsimaalaisuus ja eurooppalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittelevänä normina. Normatiivisuus tulee esiin vasta, kun se tehdään näkyväksi tai siitä poiketaan.
Rasismin muotoja
Antisemitismi on tietty juutalaisia koskeva näkemys, joka voi ilmetä vihana juutalaisia kohtaan. Antisemitismin sanalliset ja fyysiset ilmentymät on suunnattu juutalaisiin ja/tai heidän omaisuuteensa, juutalaisyhteisön instituutioihin ja uskonnollisiin tiloihin.
Afrofobia on erityinen rasismin muoto, jonka motiivina on afrikkalaistaustaisuus ja joka kohdistuu afrikkalaistaustaisiin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin. Afrofobian perimmäinen tarkoitus on epäinhimillistää. Siihen linkittyy mustien ihmisten kokemat historialliset vääryydet, kuten kolonialismi, sekä rodullistamisen prosessin kautta heihin liitetyt negatiiviset stereotypiat. Afrofobialla voi olla monia muotoja syrjinnästä väkivaltaan, mukaan lukien rasistinen vihapuhe. Se voi ilmetä yksilöiden ja ryhmien välisenä rasistisena syrjintänä, joka näyttäytyy ennakkoluuloina, uskomuksina ja pelkoina sekä rakenteissa tapahtuvana afrofobisena rasismina ja syrjintänä.
Islamofobia on erityinen rasismin muoto, jolla tarkoitetaan muslimeihin tai muslimiksi oletettuihin henkilöihin, ryhmiin tai yhteisöihin kohdistuvia väkivallan tekoja, syrjintää ja rasistista vihapuhetta. Islamofobian taustalla vaikuttavat muun muassa negatiiviset stereotypiat ja erityispiirteet, joita muslimeihin ryhmänä sekä islaminuskoon liitetään. Islamofobia johtaa muslimeiden ulossulkemiseen ja epäinhimillistämiseen.
Rakenteellinen rasismi on yhteiskunnan toimintaan, lakeihin, palveluihin ja instituutioihin piiloutuvaa syrjintää, joka tuottaa lähes huomaamatta rodullistavaa ja etnistä eriarvoisuutta. Rakenteellinen rasismi on usein tiedostamatonta, ja se muodostuu ennakkoluulojen, stereotypioiden ja yhteiskunnan normien ruokkiessa toisiaan. Se voi ilmetä esimerkiksi näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat valtaväestöstä poikkeaviksi tai ei-valkoisiksi nähtyjä henkilöitä ulos.
Rakenteellinen rasismi perustuu valtasuhteisiin. Niiden myötä toisenlaisina ja ei-valkoisina nähdyt henkilöt kategorisoidaan kulttuuriseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen marginaaliin. Rasismi ei siis ole aina tietoista tai yksilöiden välillä tapahtuvaa toimintaa, vaan se on myös yhteiskunnan rakenteissa.
Rakenteellinen rasismi voi näkyä esimerkiksi syrjintänä työ- ja asuntomarkkinoilla sekä koulutuksessa:
- Työelämässä rakenteellinen syrjintä voi näyttäytyä esimerkiksi palkkauksessa tai muissa työsuhteeseen liittyvissä eduissa, kuten lisäkoulutusmahdollisuuksissa.
- Koulutuksessa rakenteellinen syrjintä voi olla sitä, kun maahanmuuttajataustaisiksi oletettuja nuoria ohjataan kouluissa tietyille suorittaville aloille riippumatta heidän omista kiinnostuksen kohteistaan.
- Asuntomarkkinoilla tyypillisestä suomalaisesta nimestä poikkeava nimi voi vaikuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon saantiin.
Koulutuksen ja työmarkkinoiden rakenteellinen rasismi ja syrjintä kertautuu monilla elämänalueilla. Se voi vaikuttaa ihmisten koulutus- ja työelämäpolkuihin, ja sitä kautta tulotasoon ja esimerkiksi asumiseen heikentävästi. Näitä syrjiviä rakenteellisia käytäntöjä on opittava tunnistamaan ja tunnustamaan, jotta niitä voidaan purkaa.
Jos kohtaat rasismia
- Jos kohtaat rasistista syrjintää, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelu.
- Jos kohtaat syrjintää työelämässä, ota yhteys ensin esimieheesi. Jos et saa apua häneltä, ota yhteyttä työpaikan työsuojeluvaltuutettuun tai luottamusmieheen. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai aluehallintovirastojen työsuojeluun (tyosuojelu.fi).
- Jos olet joutunut rasistisen rikoksen kohteeksi, ole yhteydessä poliisiin. Rasistinen rikos tarkoittaa rikosta, jossa tekijällä on rasistinen motiivi.