Rasisma
Rasisma sáhttá dihttot ovdamearkka dihte indiviiddaid ja joavkkuid gaskasaš iešdáhtolaš ja diđolaš dahkun, dahje etnifiserejeaddji láhttemin, mii vuođđuduvvá dáhtokeahtes ovdagáttuide ja baluide. Rasisma sáhttá dihttot maiddái ráhkadusain, degomat vealaheaddji doaibmavuohkin ja proseassan bargoeallimis, skuvlejumis ja bálvalusain. Doaibmavugiin ja proseassain organisašuvnnat, fitnodagat, lágádusat ja virgedoaimmahagat vealahit njuolga dahje eahpenjuolga dihto olmmošjoavkkuid.
Rasisma lea systema, mas politihkka, institušuvnnalaš geavadagat, kultuvra ja eará norpmat doalahit etnifiserejuvvon servodatlaš váldegaskavuođaid. Dat lea oassi sosiála, ekonomalaš ja politihkalaš vuogádagain, main visot leat oassin.
Rasismma viidodaga ja duođalašvuođa fuomášit buoremusat olbmot, geaidda rasisma čuohcá. Rasismma dábálašvuođas muitalit maid máŋggat dutkamušat. Rasisma sáhttá dihttot maid vaššisáhkan, vealaheapmin, veahkaváldin dahje olgguldasat neutrála geavadahkan, mat duohtavuođas olgguštit oasi olbmuin. Vealahandáhpáhusaid ja vašširihkkosiid ii galgga oaidnit dušše ovttaskas dáhpáhussan, muhto baicca galgá dovdát ráhkaduslaš vealaheami ja rasismma, mat leat daid duogážis.
Etnifiseren
Etnifiseren (su. rodullistaminen) lea proseassa, man bokte servodat laktá olbmuide ovdamearkka dihte liikeivnni dahje navdojuvvon etnalaš duogáža dihte hierarkiijaid, navdosiid, stereotiippaid ja ovdagáttuid, mat laktásit ovdamearkka dihte olbmuid dáidduide, vierrokultuvrii ja morálii.
Etnifiseren dáhpáhuvvá earret eará dalle, go Suomas riegádan olmmoš vásiha bajiloainnus dihte árgabeaivvi diliinge beaivválaččat dahje vahkkosaččat, ahte son olgguštuvvo. Dat šaddá jurdagis, ahte indiviiddat, geain leat dihto iešvuođat, livčče mearkkašahtti ládje earáláganat váldoálbmoga ektui. Máŋggat stereotiippat, mat laktojuvvojit ii-vilgesliikkagin etnifiserejuvvon olbmo identitehtii, leat dávjá dakkárat, main son ii dovdá iežas.
Etnifiserenproseassa doalvu rasisttalaš ja vealaheaddji doaibmamii, dahjege stereotiippalaš meroštallamiid vuođul olbmuiguin meannuduvvo diđolaččat dahje diđoškeahttá nu, ahte olbmot ásahuvvojit sierra árvosažžan. Etnifiseren leage earenoamážit servodatlaš proseassa, man loahppaboađus lea rasisma.
Mikroaggrešuvnnat
Mikroaggrešuvdna lea iešdáhtolaš dahje dáhtokeahtes kommeanta dahje dahku, mii nanne ja doalaha rasisttalaš dahje eará ládje vealaheaddji stereotiippaid ja seammás duddjo olmmošjoavkku birra oainnu, man mielde sii spiehkkasit earáin eaige gula norpmaide. Ovdamearkka dihte rámpomiin dan, man bures ii-vilgesliikkagin etnifiserejuvvon olmmoš suomasta, rámpojeaddji seammás ovdanbuktá, ahte su mielas gámis olmmoš ii sáhte hupmat suomagiela eatnigiellanis. Vaikko dat orrot leame vigihis jearaldagat dahje kommeanttat, dat sáhttet loavkidit čuozáhaga ja dat sáhttet leat kumulatiivvalaččat.
Vilgesvuođanorbma
Vilgesvuođanorbma ii nuge čujut liikeivdnái, muhto baicca oaidnemeahttun sosiála hierarkiijaide ja váldegaskavuođaide, main oarjeriikkalašvuohta ja eurohpalašvuohta adnojuvvojit norbman, mat meroštallet servodatlaš ráhkadusaid. Normatiivvalašvuohta boahtá ovdan easka go dat dahkkojuvvo oinnolažžan dahje das spiehkkasuvvo.
Rasismma iešguđetlágan hámit
Antisemitisma lea juvddálaččaide guoski dihto oaidnu, mii sáhttá dihttot vaššin juvddálaččaid guovdu. Antisemitismma sánálaš ja fysalaš ilbmanumit leat čujuhuvvon juvddálaččaide ja/dahje sin opmodahkii, juvddálašservoša institušuvnnaide ja oskkoldatlaš báikkiide.
Afrofobiija lea rasismma earenoamáš hápmi, man motiiva lea olbmo afrihkálaš duogáš, ja mii čuohcá olbmuide, joavkkuide ja servošiidda, main lea afrihkálaš duogáš. Afrofobiija čiekŋaleamos ulbmil lea eahpehumaniseret. Dasa laktásit gámis olbmuid vásihan historjjálaš vearredagut, degomat kolonialisma, ja etnifiserenproseassa bokte sidjiide laktojuvvon negatiivvalaš stereotiippat. Afrofobiijas sáhttet leat máŋggat hámit degomat vealaheapmi ja veahkaváldi, maiddái rasisttalaš vaššiságat. Dat sáhttá dihttot indiviiddaid ja joavkkuid gaskasaš rasisttalaš vealaheapmin, mii boahtá ovdan ovdagáddun, jáhkkun ja ballun ja afrofobiijalaš rasisman ja vealaheapmin, mat dáhpáhuvvet ráhkadusain.
Islámafobiija lea rasismma earenoamáš hápmi, mii mearkkaša muslimaide dahje musliman navdojuvvon olbmuide, joavkkuide dahje servošiidda čuohcci veagaválddi daguid, vealaheami ja rasisttalaš vaššiságaid. Islámafobiija duogážis váikkuhit earret eará negatiivvalaš stereotiippat ja earenoamáš iešvuođat, mat laktojuvvojit islámaoskui ja muslimaide joavkun. Islámafobiija dagaha muslimaid olgguštuvvoma ja eahpehumaniserema.
Ráhkaduslaš rasisma lea vealaheapmi, mii čiehkáda servodaga doaimmaide, lágaide, bálvalusaide ja institušuvnnaide, ja mii buvttada gosii fuomáškeahttá etnifiserejeaddji ja etnalaš sierraárvosašvuođa. Ráhkaduslaš rasisma lea dávjá diđošmeahttun ja dat šaddá ovdagáttuid, stereotiippaid ja servodaga norpmaid váikkuhettiin nubbi nubbái. Dat sáhttá dihttot ovdamearkka dihte olgguldasat neutrála geavadahkan, mat duohtavuođas olgguštit olbmuid, geat spiehkkasit váldoálbmogis dahje geat jurddašuvvojit ii-vilgesliikkagin.
Ráhkaduslaš rasisma vuođđuduvvá váldegaskavuođaide. Daid mielde nuppeláganin ja ii-vilgesliikkagin gehččojuvvon olbmot kategoriserejuvvojit kultuvrralaš, ekonomalaš ja sosiála marginálii. Rasisma ii nappo leat álot diđolaš dahje doaibma, mii dáhpáhuvvá indiviiddaid gaskkas, muhto baicca dat lea maid servodaga ráhkadusain.
Ráhkaduslaš rasisma sáhttá dihttot ovdamearkka dihte vealaheapmin bargo- ja vistemárkaniin ja skuvlejumis:
- Bargoeallimis ráhkaduslaš vealaheapmi sáhttá dihttot ovdamearkka dihte bálkáheamis dahje bargogaskavuhtii laktáseaddji eará ovdduin, degomat lasseskuvlenvejolašvuođain.
- Skuvlejumi olis ráhkaduslaš vealaheapmi sáhttá leat dat, go nuoraid, geain navdet leat sisafárrejeaddji duogáš, láidestit skuvllain dihto surggiide beroškeahttá sin iežaset beroštumiin.
- Vistemárkaniin dat, ahte olbmos lea namma, mii spiehkkasa dábálaš suopmelaš namas, sáhttá váikkuhit ovdamearkka dihte dasa, oažžugo láigovistti.
Skuvlejumi ja bargomárkaniid ráhkaduslaš rasisma ja vealaheapmi geardduhuvvet máŋggain eallinsurggiin. Dat sáhttá váikkuhit olbmuid skuvlen- ja bargoeallinbálgáide, ja dakko bokte heajudeaddji vugiin boahtodássái ja ovdamearkka dihte orrumii. Dáid vealaheaddji ráhkaduslaš geavadagaid galgá oahppat dovdát ja dovddastit, vai daid sáhttá burgit.
Juos deaivvat rasismma
- Juos deaivvat rasisttalaš vealaheami, sáhtát váldit oktavuođa ovttaveardásašvuođaáittardeaddji doaimmahahkii.
- Jos deaividat vealaheami bargoeallimis, váldde oktavuođa vuos hovdii. Jos it oaččo veahki sus, váldde oktavuođa bargosaji bargosuodjalanáittardeaddjái dahje luohttámušolbmui. Dárbbu mielde sáhtát váldit oktavuođa ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái dahje guovlohálddahusdoaimmahagaid bargosuodjaleapmái (tyosuojelu.fi)
- Juos leat šaddan rasisttalaš rihkkosa čuozáhahkan, leage oktavuođas bolesii. Rasisttalaš rihkus mearkkaša rihkkosa, mas dahkkis lea rasisttalaš motiiva.