Vealaheapmái darváneapmi
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji bargu lea ovddidit ovttaveardásašvuođa ja eastadit ja darvánit vealaheapmái. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji bargu lea árvvoštallat ja sihkkarastit, ahte olbmuid vuoigatvuođat ja indiviidda vuoigatvuođadorvu ollašuvvet ovttaveardásaččamus lági mielde. Áittardeaddji barggut ja doaibmaváldi leat girjejuvvon ovttaveardásašvuođaláhkii ja láhkii ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji gieđahallá vealaheapmái guoski oktavuođaváldimiid ovttaveardásašvuođalága mielde buot vealahanákkaid olis. Áittardeaddjái sáhttá nappo doarjalit, juos lea vásihan dahje áican vealaheami agi, riegádanduogáža, riikkavulošvuođa, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, politihkalaš doaimma, ámmátsearvedoaimma, bearašgaskavuođaid, dearvvašvuođadili, lámisvuođa, seksuála orientašuvnna dahje olbmui laktáseaddji eará siva vuođul.
Sohkabeallái, sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali čájeheapmái laktáseaddji vealaheami gieđahallá dásseárvoáittardeaddji. Ovttaveardásašvuođaláhka heivehuvvo máŋggavuđot vealaheapmái, maiddái dalle go okta vealahanákkain livččii sohkabealli.
Máŋggat vuogit darvánit vealaheapmái ja ovddidit ovttaveardásašvuođa
Ovttaveardásašvuođaláhka dahká vejolažžan máŋga sierra vuogi, maiguin áittardeaddji sáhttá darvánit ja ovddidit ovttaveardásašvuođa. Praktihkas ovttaveardásašvuođaáittardeaddji bargu lea ovdamearkka dihte rávvet, čielggadit ovttaskas dáhpáhusaid, ovddidit soabahallama oassebeliid gaskkas, skuvlet, čohkket dieđuid ja váikkuhit láhkaásaheapmái ja eiseválddiid geavadagaide. Áittardeaddji sáhttá maid doalvut vealaheapmái guoski ovttaskas ášši ovttaveardásašvuođa- ja dásseárvolávdegoddái dahje duopmostullui čoavdin ládje. Áittardeaddji dahká olu čanasjoavkoovttasbarggu ja váikkuhanbarggu ovddidan dihte ovttaveardásašvuođa ja eastadan ja darvánan dihte vealaheapmái.
Go ovttaskas olmmoš váldá oktavuođa áittardeaddjái, áittardeaddjis lea viiddes vihkkedallanváldi mearridit, guđe doaibmabijuide álget. Geahppasepmosit dilli sáhttá čoavdašuvvat telefovnnain dahje šleađgapoasttain. Juos oktavuođaváldima vuođul lea čielgasit sivva eahpidit ovttaveardásašvuođalága vuostásaš vealaheami, áittardeaddji prinsihpalaččat čielggadišgoahtá ášši.
Sáhtát lohkat dárkileappot ovttaveardásašvuođaáittardeaddji doaibmavugiin vuolábealde.
Váldooasis ovttaveardásašvuođaáittardeaddji fállan vuoigatvuođalaš veahkki lea rávven. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái sáhttá váldit oktavuođa čálalaččat guoddalanskoviin, šleađgapoasttain dahje reivviin. Bagadallat maiddái telefovnnain ja chatas.
Čielggadan dihte ovttaskas ášši, ovttaveardásašvuođaáittardeaddji sáhttá sáddet oassebeliide čielggadanbivdaga. Čielggadanbivdagis sáhttá ovdamearkka dihte bivdit doaibmis čilgehusa sihke vealahandáhpáhusas ja doaibmi almmolaš geavadagain. Áittardeaddjis lea lága mielde almmá suollemassandoallannjuolggadusaid easttekeahttá vuoigatvuohta oažžut čilgehusa áššiin, mat leat dárbbašlaččat bargguid dikšun dihte.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi addit vuoigatvuođalaččat čadni čovdosa. Áittardeaddji sáhttá goittotge addit ovttaskasdáhpáhusain ákkastallojuvvon appellašuvnna, vai vealaheapmi nogašii iige dat dáhpáhuvaše ođđasit. Appellašuvnnas sáhttá ovdamearkka dihte muitalit oassebeallái, guhte lea navdojuvvon vealaheamis, ahte áššis lea šaddan eahpádus vealaheamis ja evttohit doaimmaid divvun dihte dili. Áittardeaddji appellašuvdna dahje eará darváneapmi vealaheapmái ovddida dávjá sihke vealaheami nohkama ja arvvosmahttá vealaheaddji ovddidit ovttaveardásašvuođa doaimmainis.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji sáhttá maiddái čađahit dárkkástusa čielggadan dihte ášši. Dárkkástusa sáhttá dahkat eiseváldi, skuvlejumi lágideaddji ja oahppolágádusa dahje biergasiid ja bálvalusaid fálli doaibmasajiide.
Áittardeaddji sáhttá ovddidit soabahallama vealaheami gillájeaddji ja vealahan oassebeali gaskkas. Dás ásahuvvo ovttaveardásašvuođalágas. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ovddida soabahallama dušše juos lea čielggas, ahte vealaheapmi lea dáhpáhuvvan ja goabbáge oassebealli háliida ohcat soabalaš čovdosa áššái.
Áittardeaddji ráhkadan soabahallansoahpamušat sisttisdollet dábálaččat mieđiheaddji oassebeali ándagassii átnuma ja ovttaveardásašvuođalága mielde iešguđet dáhpáhusa mielde árvvoštallojuvvon ruđalaš buhtadusa. Vealaheami mieđiheaddji oassebeali eaktudit dábálaččat soahpamušas maid čatnasit dasa, ahte dili dagahan meannudanvuogit eai joatkašuva, ja iešguđetlágan ovttaveardásašvuođa ovddidandoaibmabijuid, degomat dan, ahte ovttaveardásašvuođaplána beaivvadahttojuvvo ja rávvagat ráhkaduvvojit bargiide vai ovttaveardásašvuohta ja vealahangielddus váldojuvvojit vuhtii.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji sáhttá maid doalvut ášši čovdojuvvot ovttaveardásašvuođa- ja dásseárvolávdegoddái. Lávdegoddi sáhttá, eará ládje go ovttaveardásašvuođaáittardeaddji, addit maid vuoigatvuođalaččat čadni čovdosa ja gieldit doaibmi áittasáhku vuođul geardduheames dahje joatkimis vealaheami.
Áittardeaddji doalvu dábálaččat lávdegoddái áššiid, main áittardeaddji geahččá, ahte lávdegotti čoavddus lea earenoamáš dehálaš indiviidda vuoigatvuođasuoji dáfus, dahje mat leat dehálaččat ovddidan dihte ovttaveardásašvuođalága dulkoma. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji maid dárbbu mielde rávve oktavuođaváldiid doalvut áššiset ieža ovttaveardásašvuođa- ja dásseárvolávdegoddái.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji sáhttá iežas vihkkedallama vuođul veahkehit vealaheami gillájeaddjin gártan olbmo ášši riektegieđahallamis. Doaibman vuoigatvuođaveahkeheaddjin lea goittotge spiehkkaseaddji ja dasa álget váldoáššis dušše ovttaveardásašvuođalága dulkoma ja vealahangildosa dáfus prinsihpalaččat mearkkašahtti áššiin.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji bargguide gullá maid gozihit ovttaveardásašvuođaplánema. Gieđahaladettiinis oktavuođaváldimiid áittardeaddji gidde fuomášumi dasa, mot navdojuvvon vealaheaddji oassebealli dikšu vejolaš geatnegasvuođaidis ovddidit ovttaveardásašvuođa. Áittardeaddji bivdáge oktavuođaváldimiid gieđahallama oktavuođas ovttaveardásašvuođaplánaid dain oassebeliin, geat leat geatnegasat ovddidit: eiseválddiin, oahppolágádusain ja skuvlejumi lágideddjiin. Bargoaddi ovttaveardásašvuođaplánaid goziha guovlohálddahusvirgedoaimmahagaid bargosuodjalaneiseválddit.
Áiccadettiinis vealaheaddji geavadagaid muhtun surggiin ovttaveardásašvuođaáittardeaddji sáhttá dárbbu mielde addit almmolaš ávžžuhusaid eastadan dihte vealaheami ja ovddidan dihte ovttaveardásašvuođa.
Dalle go duopmostuolus gieđahallojuvvo ášši, mas lea sáhka ovttaveardásašvuođalága heiveheamis, duopmostuollu galgá várret áittardeaddjái vejolašvuođa gullojuvvot. Duopmostullui addojuvvon cealkámušat laktásit dávjá ovttaveardásašvuođaláhkaásaheami dulkomii. Cealkámušainis áittardeaddji viggá váikkuhit sihke ovttaskas vuoigatvuođadáhpáhussii ja maiddái ovttaveardásašvuođa ovddideapmái viidáseappot. Maiddái dalle go lea sáhka rihkuslága miel vealahanrihkkosis, sivaheaddji galgá várret áittardeaddjái vejolašvuođa gullojuvvot.
Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji dahká váikkuhanbarggu áššedovdin addimiin earret eará cealkámušaid láhkaválmmaštallamii ja doaibmabidjoprográmmaide.
Áittardeaddji ráhkada ja barggaha čilgehusaid, almmustahttá raporttaid ja dahká álgagiid. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji čohkke maid dieđuid vealaheamis áššehasstatistihkaid bokte. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji addá jahkásaččat muitalusas stáhtaráđđái. Lassin áittardeaddji galgá addit riikabeivviide muitalusa ovttaveardásašvuođa ollašuvvamis njealji jagi gaskkaid.
Ovttaskasdáhpáhusaide laktáseaddji ovttaveardásašvuođa ovddidanbarggu ja cealkámušaid, čilgehusaid ja čanasjoavkobarggu lassin áittardeaddji dahká máŋggalágan váikkuhanbarggu.
Áittardeaddji doarju iešguđet oassebeliid, degomat eará eiseválddiid, ovttaveardásašvuođa ovddidanbarggu. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ságastallá maid áigeguovdilis jearaldagain dárbbu mielde maid eiseválddiiguin.
Áittardeaddji viggá lassin darvánit vealaheapmái ja ovddidit ovttaveardásašvuođa strategiijalaš gulahallama bokte ja oassálastimiin servodatlaš ságastallamii. Áittardeaddji addá earret eará áššedovdijearahallamiid, almmustahttá dieđáhusaid ja bloggačállosiid ja doaibmá aktiivvalaččat sosiála medias.
Maid ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ii sáhte bargat
- Ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi mearridit nuppi eiseválddi bargat dihto ládje dahje bargat dihto lágan mearrádusa.
- Áittardeaddji ii sáhte rievdadit eiseválddi dahkan mearrádusa.
- Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ii sáhte addit vuoigatvuođalaččat čadni čovdosa.
- Oktavuođaváldin áittardeaddjái ii buhtte ášši eará vejolaš njulgen- ja rievdadusohcanmeannudemiid. Juos ovdamearkka dihte gieldi mearrádussii sáhttá ohcat rievdadusa, dás galggašii fuolahit mearreáiggi siste.
- Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ii váldoáššis gieđahala ášši, mii lea leamaš jođus eará báikkis.