Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on arvioida ja varmistaa, että ihmisten oikeudet ja yksilön oikeussuoja toteutuvat mahdollisimman yhdenvertaisesti. Valtuutetun tehtävät ja toimivalta on kirjattu yhdenvertaisuuslakiin sekä lakiin yhdenvertaisuusvaltuutetusta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittelee syrjintää koskevia yhteydenottoja kaikkia yhdenvertaisuuslain mukaisia syrjintäperusteita koskien. Valtuutetun puoleen voi siis kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan moniperusteiseen syrjintään, myös silloin kun yksi syrjintäperusteista olisi sukupuoli.
Monia keinoja puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta
Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa monta eri tapaa, joilla valtuutettu voi puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaisuutta. Käytännössä yhdenvertaisuusvaltuutetun työ on esimerkiksi neuvontaa, yksittäisten tapausten selvittämistä, sovinnon edistämistä osapuolten välillä, kouluttamista, tiedon keräämistä sekä lainsäädäntöön ja viranomaisten käytäntöihin vaikuttamista. Valtuutettu voi myös viedä yksittäisen syrjintää koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tai tuomioistuimen ratkaistavaksi. Valtuutettu tekee paljon sidosryhmäyhteistyötä ja vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Kun yksittäinen ihminen ottaa yhteyttä valtuutettuun, valtuutetulla on laaja harkintavalta päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Kevyimmillään tilanne voi selvitä puhelimitse tai sähköpostitse. Jos yhteydenoton perusteella on selvästi aihetta epäillä yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää, valtuutettu ryhtyy pääsääntöisesti selvittämään asiaa.
Tarkemmin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintatavoista voit lukea alta.
Suurelta osin yhdenvertaisuusvaltuutetun tarjoama oikeudellinen apu on neuvontaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä kirjallisesti yhteydenottolomakkeella, sähköpostilla tai kirjeellä. Annamme neuvontaa myös puhelimessa sekä chatissa. Voit lukea lisää asiakaspalvelu-sivulta.
Yksittäisen asian selvittämiseksi yhdenvertaisuusvaltuutettu voi lähettää asian osapuolille selvityspyynnön. Selvityspyynnössä voidaan esimerkiksi pyytää toimijalta selvitystä syrjintätapauksesta sekä toimijan yleisistä käytännöistä. Valtuutetulla on lain mukaan salassapitosäännösten estämättä oikeus saada selvitys seikoista, jotka ovat tarpeen tehtävien hoitamiseksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa antaa oikeudellisesti sitovaa ratkaisua. Valtuutettu voi kuitenkin antaa yksittäistapauksessa perustellun kannanoton, jotta syrjintä loppuisi eikä sitä tapahtuisi uudestaan. Kannanotossa voidaan esimerkiksi kertoa syrjinnästä epäillylle taholle, että asiassa on syntynyt olettama syrjinnästä ja ehdottaa toimia tilanteen korjaamiseksi. Valtuutetun kannanotto tai muu puuttuminen syrjintään edistää usein sekä syrjinnän päättymistä että kannustaa syrjivää tahoa edistämään yhdenvertaisuutta toiminnassaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi myös asian selvittämiseksi tehdä tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tai tavaroiden ja palvelujen tarjoajan toimitiloihin.
Valtuutettu voi edistää sovintoa syrjinnän uhrin ja syrjineen tahon välillä. Tästä säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää sovintoa vain jos on selvää, että syrjintää on tapahtunut ja molemmat osapuolet ovat halukkaita etsimään sovinnollista ratkaisua asiaan.
Valtuutetun laatimat sovintosopimukset sisältävät yleensä syrjinnän myöntävän osapuolen anteeksipyynnön sekä yhdenvertaisuuslain mukaisen tapauskohtaisesti arvioidun rahallisen hyvityksen. Syrjinnän myöntävältä osapuolelta edellytetään yleensä sopimuksessa myös sitoutumista siihen, että tapahtuneeseen johtaneet menettelytavat eivät jatku, sekä erilaisia yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteitä, kuten yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistä sekä ohjeiden laatimista työntekijöille yhdenvertaisuuden ja syrjintäkiellon huomioimiseksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi myös viedä asian ratkaistavaksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Lautakunta voi, toisin kuin yhdenvertaisuusvaltuutettu, antaa oikeudellisesti sitovan ratkaisun ja kieltää toimijaa uhkasakon uhalla uusimasta tai jatkamasta syrjintää.
Valtuutettu vie yleensä lautakuntaan asioita, joissa valtuutettu katsoo lautakunnan ratkaisun olevan erityisen tärkeä yksilön oikeussuojan kannalta, tai jotka ovat tärkeitä yhdenvertaisuuslain tulkinnan kehittämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu myös tarpeen tullen neuvoo yhteydenottajia saattamaan asiansa itse yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi harkintansa mukaan avustaa syrjinnän uhriksi joutunutta asian oikeuskäsittelyssä. Oikeusavustajana toimiminen on kuitenkin poikkeuksellista ja siihen ryhdytään pääsääntöisesti ainoastaan yhdenvertaisuuslain tulkinnan ja syrjintäkiellon kannalta periaatteellisesti merkittävissä asioissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluu myös valvoa yhdenvertaisuussuunnittelua. Käsitellessään yhteydenottoja valtuutettu kiinnittää huomiota siihen, miten epäilty syrjivä taho hoitaa mahdollisia velvoitteitaan edistää yhdenvertaisuutta. Valtuutettu pyytääkin yhteydenottojen käsittelyn yhteydessä yhdenvertaisuussuunnitelmia edistämisvelvollisilta tahoilta: viranomaisilta, oppilaitoksilta ja koulutuksen järjestäjiltä. Työnantajan yhdenvertaisuussuunnitelmia valvoo aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset. Lue lisää yhdenvertaisuussuunnittelu-sivulta.
Havaitessaan syrjiviä käytäntöjä joillain alalla yhdenvertaisuusvaltuutettu voi tarvittaessa antaa yleisiä suosituksia syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Silloin kun tuomioistuimessa käsitellään asiaa, jossa on kyse yhdenvertaisuuslain soveltamisesta, tulee tuomioistuimen varata valtuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuimille annetut lausunnot liittyvät usein yhdenvertaisuuslainsäädännön tulkintaan. Lausunnoillaan valtuutettu pyrkii vaikuttamaan paitsi yksittäiseen oikeustapaukseen myös yhdenvertaisuuden edistämiseen laajemmin. Myös silloin kun on kyse rikoslain mukaisesta syrjintärikoksesta, syyttäjän on varattava valtuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee vaikuttamistyötä asiantuntijana antamalla muun muassa lausuntoja lainvalmisteluun ja toimenpideohjelmiin.
Valtuutettu laatii ja teettää selvityksiä, julkaisee raportteja sekä tekee aloitteita. Yhdenvertaisuusvaltuutettu kerää myös tietoa syrjinnästä asiakastilastoinnin kautta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa vuosittain kertomuksensa valtioneuvostolle. Lisäksi valtuutetun tulee antaa eduskunnalle kertomus yhdenvertaisuuden toteutumisesta neljän vuoden välein.
Yksittäistapauksiin liittyvän yhdenvertaisuuden edistämistyön sekä lausuntojen, selvitysten ja sidosryhmätyön lisäksi valtuutettu tekee erilaista vaikuttamistyötä.
Valtuutettu tukee eri tahojen, kuten muiden viranomaisten, yhdenvertaisuuden kehittämistyötä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu käy myös keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä tarpeen mukaan muiden valvontaviranomaisten kanssa.
Valtuutettu pyrkii lisäksi puuttumaan syrjintään ja edistämään yhdenvertaisuutta strategisen viestinnän avulla ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valtuutettu antaa muun muassa asiantuntijahaastatteluita, julkaisee tiedotteita ja blogikirjoituksia sekä toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.
Mitä yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi tehdä
- Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa määrätä toista viranomaista toimimaan tietyllä tavalla tai tekemään tietyn sisältöistä päätöstä.
- Valtuutettu ei voi muuttaa viranomaisen tekemää päätöstä.
- Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi antaa oikeudellisesti sitovaa ratkaisua.
- Yhteydenotto valtuutettuun ei korvaa muita asiassa mahdollisesti käytettävissä olevia oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyitä. Jos esimerkiksi kielteiseen päätöksen voi hakea muutosta, tästä tulisi huolehtia määräaikojen puitteissa.
- Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei pääsääntöisesti käsittele muualla vireillä olevaa asiaa.