Oikeus terveydenhuoltoon kuuluu kaikille – Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa kahdessa terveydenhuollon syrjintätapauksessa

Perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa on turvattu yhdenvertainen oikeus terveydenhoitoon ja jokaisen oikeus parhaaseen saavutettavissa olevaan terveydentilaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa kahdessa tapauksessa, joissa hoitoa hakeneet henkilöt joutuivat syrjinnän kohteeksi sairaanhoitoon hakeutuessaan.

Tapaukset koskevat lapsen oikeutta saada kiireellistä sairaanhoitoa asuinkuntansa hyvinvointialueen ulkopuolella sekä paperittomana elävän henkilön oikeutta kiireettömään välttämättömään hoitoon julkisessa terveydenhuollossa.

Molemmissa tapauksissa on kyse terveydenhuoltoon liittyvän, lakiin perustuvan oikeuden loukkaamisesta. Tällainen oikeuden loukkaus voi olla syrjintää, jos se johtaa huonompaan kohteluun ja liittyy johonkin yhdenvertaisuuslaissa mainittuun syrjintäperusteeseen. Keskeistä on myös se, ettei kohtelulle voida osoittaa hyväksyttävää ja oikeasuhtaista perustetta.

Syrjinnän uhrilla on yhdenvertaisuuslain nojalla oikeus hyvitykseen. Hyvitys on eri asia kuin aineelliseen tai aineettomaan vahinkoon perustuva vahingonkorvaus.

Kiireellistä sairaanhoitoa on annettava potilaalle asuinpaikasta riippumatta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa asiassa, joka koski lapsen oikeutta saada kiireellistä sairaanhoitoa oman asuinkuntansa hyvinvointialueen ulkopuolella.

Ulkopaikkakuntalaiselle lapselle ei järjestynyt hoitoa julkisissa terveyspalveluissa. Hyvinvointikeskuksen ajanvarauksessa lapsen perhettä ohjattiin hakeutumaan yksityisten terveyspalveluiden piiriin alueen keskussairaalan yhteispäivystyksen sijaan.

Terveydenhuoltolain mukaan kiireellistä sairaanhoitoa on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi, että asiassa syntyi olettama syrjinnästä henkilöön liittyvän muun syyn eli asuinpaikan perusteella. Valtuutettu katsoi hyvinvointialueen syrjineen lasta henkilökunnan antaman ohjeistuksen ja sen puutteiden vuoksi. Henkilöstön toiminta oli ristiriidassa hyvinvointialueen asianmukaisten ja syrjimättömien ohjeiden kanssa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti asiassa sovintoa osapuolten välillä. Hyvinvointialue pahoitteli tapahtunutta ja sitoutui suorittamaan syrjintää kokeneelle hyvitystä 1 500 euroa.

Paperittomina elävillä henkilöillä on oikeus kiireettömään välttämättömään hoitoon

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi perustellun kannanoton ja edisti sovintoa asiassa, jossa paperittomana elävältä henkilöltä evättiin hoito julkisessa terveydenhuollossa. 

Julkiseen terveydenhuoltoon hakeutuneelle henkilölle kerrottiin, että hänellä olisi oikeus vain kiireelliseen hoitoon. Häntä ohjattiin toistuvasti yksityisten terveydenhuollon palveluiden piiriin. Kohtelu viivästytti henkilön kiireettömän välttämättömän hoidon etenemistä, ja jätti etenemisen riippuvaiseksi potilaan oma-aloitteisuudesta ja ulkopuolisesta avusta.

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä mukaan kaikilla alueella oleskelevilla paperittomina elävillä aikuisilla henkilöillä on oikeus kiireellisen hoidon lisäksi kiireettömään välttämättömään hoitoon.

Paperittomina elävät ihmiset muodostavat erityisen haavoittuvan väestöryhmän, jonka elinoloja vaikeuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan muun muassa sairaudet ja puutteellinen terveydenhuolto, asuinolosuhteet sekä köyhyys.

Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa lakia, joka sallisi paperittomina elävien henkilöiden epäsuotuisan kohtelun muihin kiireettömään välttämättömään hoitoon oikeutettuihin verrattuna. Laki nimenomaan edellyttää tältä osin samanlaista kohtelua. Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla rajoitettaisiin paperittomana elävien ihmisten oikeutta terveydenhuoltoon. Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että hyvinvointialueet järjestävät jatkossakin paperittomana eläville ihmisille välttämättömät terveyspalvelut.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti asiassa sovintoa osapuolten välillä. Valtuutettu katsoi paperittomuuden olevan yhdenvertaisuuslaissa mainittu muu henkilöön liittyvä syrjintäperuste. Hyvinvointialue esitti syyksi virheelliset toimintatavat, jotka johtuivat henkilökunnan tietämättömyydestä. Valtuutettu katsoi, ettei kyseinen perustelu kumonnut syrjintäolettamaa.
Hyvinvointialue sitoutui suorittamaan syrjintää kokeneelle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 1 500 euroa.

08.07.2025