Syrjintäperusteet
Yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää syrjintää käsittelee tasa-arvovaltuutettu.
Ikä tarkoittaa henkilön saavutettua elinikää. Ikä syrjintäperusteena kattaa kaikki iät. Yhdenvertaisuuslain syrjinnän kielto koskee siis kaikenikäisten syrjintää. Syrjintää iän perusteella voi olla esimerkiksi se, että kirjastoon ei iltaisin päästetä tietynikäisiä nuoria. Voit lukea lisää ikäsyrjintä-sivulta.
Alkuperällä tarkoitetaan ihmisen etnistä tai kansallista alkuperää. Alkuperä pitää sisällään myös ihonvärin ja muut alkuperään liittyvät piirteet. Ihmisillä voi olla yksi tai useampi alkuperä ja kuka tahansa voi tulla syrjityksi alkuperänsä vuoksi.
Lainsäädäntö on erityisen vahva suojellakseen syrjintää etnistä alkuperää vastaan. Etniseen alkuperään perustuva erilainen kohtelu voi olla vain harvoin hyväksyttävää.
Syrjintää alkuperän perusteella voi olla esimerkiksi se, että romania, afrikkalaistaustaista henkilöä tai muuhun etniseen vähemmistöön kuuluvaa henkilöä ei valita tiettyyn työ- tai muuhun tehtävään tai häntä ei päästetä sisään ravintolaan tai kauppaan.
Lisätietoa seuraavilla sivuilla:
Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Kansalaisuuden voi saada valtiosta joko syntymässä tai hakemalla. Kansalaisuus määrittää ihmisen asemaa valtiossa ja sillä on merkitystä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta.
Syrjintää kansalaisuuden perusteella voi olla esimerkiksi se, että asuntoilmoituksessa asunto rajataan vain suomalaisille henkilöille, tai tietty ryhmä, kuten ulkomaalaiset henkilöt, rajataan pois.
Kielellä viitataan kansalliskieliin suomeen ja ruotsiin, saamen kieliin, viittomakieliin sekä tapauksesta riippuen myös muihin kieliin ja erilaisiin murteisiin.
Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Saamen kielilain mukaan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisella on viranomaisissa asioidessaan aina oikeus valintansa mukaan käyttää saamen tai suomen kieltä.
Syrjintää kielen perusteella voi olla esimerkiksi se, että kaksikielinen viranomainen palvelee ainoastaan suomen kielellä tai että pankissa edellytetään asiakkaan ymmärtävän palvelusopimuksen ehdot, jotka ovat tarjolla ainoastaan suomeksi tai ruotsiksi.
Uskonnolla tarkoitetaan perinteisiä maailmanuskontoja, kuten esimerkiksi kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta ja hindulaisuutta sekä myös uusia uskonnollisia liikkeitä.
Vakaumus tarkoittaa ei-uskonnollista maailman- tai elämänkatsomusta. Näitä ovat esimerkiksi ateismi ja pasifismi.
Uskontoon perustuvaa syrjintää voi olla esimerkiksi se, että vastoin tahtoaan koulussa joutuu osallistumaan uskonnon harjoittamiseen tai että henkilöä kielletään käyttämästä uskontoonsa kuuluvaa vaatetusta tai symbolia töissä tai koulussa.
Mielipiteellä tarkoitetaan muun muassa henkilön poliittisia ja yhteiskunnallisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Syrjintä mielipiteen perusteella liittyy keskeisesti perustuslaissa turvattuun sananvapauteen.
Mielipiteeseen perustuvasta syrjinnästä voi olla kyse, jos henkilöä ei tämän yhteiskunnallisen tai poliittisen mielipiteen takia hyväksytä yhdistyksen jäseneksi, ellei kyseisen yhdistyksen säännöt edellytä sitoutumista sen edustamiin arvoihin.
Poliittisella toiminnalla tarkoitetaan poliittisessa toiminnassa mukana olemista, puolueen jäsenyyttä tai kannattajuutta.
Syrjintää poliittisen toiminnan perusteella voi olla esimerkiksi se, että henkilöä ei hyväksytä jäseneksi vapaa-ajan yhdistykseen tai osallistumaan harrastustoimintaan siksi, että tämä kannattaa tiettyä puoluetta.
Ammattiyhdistystoiminnalla tarkoitetaan esimerkiksi ammattiliiton jäsenyyttä tai siinä toimimista. Työntekijöitä ei saa asettaa eri asemaan sen perusteella, ovatko he ammattiliiton jäseniä vai eivät. Kielto syrjiä ammattiyhdistystoiminnan perusteella ei estä ammattijärjestöjä tarjoamasta jäsenetuja jäsenistölleen.
Esimerkiksi lailliseen työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä, kuten ei myöskään aktiivisuus ammattiyhdistystoiminnassa.
Työelämässä tapahtuvan syrjinnän kiellon valvonnasta vastaavat aluehallintovirastojen työsuojeluviranomaiset.
Perhesuhteilla tarkoitetaan sitä, onko henkilö perheellinen, naimaton, avioliitossa, rekisteröidyssä parisuhteessa, avoliitossa, seurustelusuhteessa, eronnut tai leski.
Perhesuhteisiin perustuvaa syrjintää voi olla esimerkiksi se, että lapsiperhettä ei hyväksytä ravintolan asiakkaaksi.
Perhesuhteilla ei viitata vanhemmuuteen eikä raskauteen, joihin perustuva syrjintä on kielletty tasa-arvolaissa. Tasa-arvolain noudattamista valvoo tasa-arvovaltuutettu.
Terveydentilalla tarkoitetaan sekä fyysistä että psyykkistä terveydentilaa. Terveydentila kattaa sekä akuutit että krooniset sairaudet.
Terveydentila voi olla myös lähellä toista syrjintäperustetta, vammaisuutta. Joskus krooninen sairaus voi johtaa vammautumiseen. Lisäksi joskus krooninen sairaus voidaan katsoa vammaisuudeksi, jos se täyttää vammaisuuden määritelmän.
Terveydentilaan perustuvassa syrjinnässä voi olla kyse esimerkiksi siitä, että henkilö irtisanotaan tämän sairasloman takia.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat he, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä, taikka se voi johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta.
Vammaisuuteen perustuvaa syrjintää voi olla esimerkiksi se, että vammaiselle henkilölle ei tehdä tämän pyynnöstä kohtuullisia mukautuksia, kuten rakenneta luiskaa tai tarjota verkkopankkitunnuksia pistekirjoituksena.
Lisätietoa vammaisten henkilöiden oikeudet -sivulla.
Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo, kehen ihminen ihastuu, rakastuu tai tuntee emotionaalista tai seksuaalista vetovoimaa. Ihminen voi olla seksuaaliselta suuntautumiseltaan esimerkiksi hetero, homo, lesbo tai biseksuaali.
Seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä voi ilmetä esimerkiksi siten, ettei maistraatissa suostuta vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria tai samaa sukupuolta olevalle parille ei vuokrata asuntoa heidän seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.
Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää valvoo tasa-arvovaltuutettu.
Lisätietoa seksuaalivähemmistöt ja yhdenvertaisuus -sivulla.
Muu henkilöön liittyvä syy voi olla esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, työttömyys, asunnottomuus, varallisuus, asuinpaikka, ulkonäkö tai yhdistystoimintaan osallistuminen. Muu henkilöön liittyvää syy voi koskea paitsi henkilön synnynnäisiä ominaisuuksia, myös oikeudellista asemaa. Keskeistä on se, että syy liittyy nimenomaan henkilöön itseensä ja hänen ominaisuuksiinsa, ei esimerkiksi henkilön toimintaan. Lisäksi sen tulee rinnastua muihin laissa nimenomaisesti mainittuihin syrjintäperusteisiin.
Muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvaa syrjintää voi olla esimerkiksi se, että työttömältä henkilöltä vaaditaan korkeampaa vakuusmaksua asunnon vuokraamisessa.