Positiivinen erityiskohtelu

Positiivisessa erityiskohtelussa on kyse tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisista erityistoimenpiteistä, joilla parannetaan tiettyyn ryhmään kuuluvien henkilöiden asemaa ja olosuhteita. Positiivisesta erityiskohtelusta säädetään yhdenvertaisuuslaissa.

Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu ei aina riitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voi edellyttää syrjinnälle erityisen alttiin ryhmän erityistarpeiden huomioon ottamista. Tällöin kyseeseen voi tulla positiivinen erityiskohtelu.

Yhdenvertaisuuslain mukaan siis sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen, taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. 

Positiivinen erityiskohtelu on sallittua myös tilanteissa, joissa ei varsinaisesti ole kyse syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemisestä tai lievittämisestä. Yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien henkilöiden tukeminen voi olla perusteltua, vaikka heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden yhdenvertaista asemaa voidaan pyrkiä parantamaan positiivisella erityiskohtelulla. 

Positiivisesta erityiskohtelusta kuulee joskus käytettävän harhaanjohtavaa termiä positiivinen syrjintä. Positiivisesta erityiskohtelusta ja sen kriteereistä säädetään lailla, ja terminä tulisikin käyttää aina positiivista erityiskohtelua, ei positiivista syrjintää.

Positiivinen erityiskohtelu edistää yhdenvertaisuutta

Kaikkien samanlainen kohtelu ei käytännössä riitä takaamaan sitä, että yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevilla ihmisryhmillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi kouluttautua tai päästä töihin. Tosiasiassa ihmiset joutuvat epäedullisempaan asemaan usein juuri jonkun kielletyn syrjintäperusteen, kuten seksuaalisen suuntautumisen, alkuperän tai vammaisuuden vuoksi. Tämä johtuu usein yhteiskunnan rakenteissa olevasta syrjinnästä ja ennakkoluuloista. 

Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen voikin edellyttää syrjinnälle erityisen alttiiden ryhmien tarpeiden huomioon ottamista. Positiivinen erityiskohtelu on yksi keino edistää tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista sekä lievittää ja ehkäistä rakenteissa olevan syrjinnän aiheuttamia haittoja. Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena siis on, että kaikilla olisi myös käytännössä mahdollisuus yhdenvertaisiin oikeuksiin.

Positiivisen erityiskohtelun täytyy olla suunnitelmallista

Positiivinen erityiskohtelu on eri asia kuin suosinta, jossa on kyse etuoikeuksien antamisesta toisia syrjivällä tavalla. Positiivisen erityiskohtelun tulee olla sen tavoitteeseen nähden oikeasuhtaista. Toimenpiteiden oikeasuhtaisuutta arvioidaan aina tapaus- ja tilannekohtaisesti. 

Positiivisten erityistoimien tulee olla väliaikaisia, ja positiivinen erityiskohtelu on mitoitettava tarkoin kestoltaan ja laajuudeltaan. Tämä tarkoittaa sitä, että erityiskohteluista pitää luopua, kun tilanne on korjaantunut. 

Positiivisen erityiskohtelun on oltava myös suunnitelmallista. Erityisesti työhönotossa positiivisessa erityiskohtelussa on huomioitava muun muassa seuraavat seikat:

• Positiivisesta erityiskohtelusta tulisi työhönotossa päättää etukäteen, ja siitä on hyvä ilmaista jo työpaikkailmoituksessa. Jos positiivisesta erityiskohtelusta päätetään vasta henkilövalintaa tehtäessä, voidaan menettelyä helposti pitää mielivaltaisena.
• Positiivisen erityiskohtelun toimenpide voidaan kohdistaa henkilöihin, jotka kuuluvat ihmisryhmään, joka on epäedullisemmassa tai heikommassa asemassa muihin verrattuna.
• Positiivinen erityiskohtelu ei voi tarkoittaa automaattista ja ehdotonta etusijan antamista henkilölle, joka kuuluu aliedustettuun ryhmään, vaan hakijoiden välillä on suoritettava tasapuolinen vertailu. Tämä tarkoittaa sitä, että johonkin aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö voidaan valita suunnilleen yhtä pätevien hakijoiden joukosta. 

Esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta:

• Maahanmuuttajille järjestetään suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamisen helpottamiseksi kieli- tai muuta koulutusta
• Kiintiöt oppilaitokseen syrjinnälle alttiille tai yhteiskunnassa heikommassa asemassa oleville ryhmille tai tietyille vähemmistöryhmiin kuuluville
• Opiskelijavalintatilanteessa kahden suunnilleen yhtä pätevän hakijan ollessa kyseessä annetaan etusija esimerkiksi romanitaustaiselle tai muulle etnistä ryhmää edustavalle hakijalle, silloin kun kyseisellä alalla on pula vähemmistöryhmiä edustavista työntekijöistä
• Kohdistettua valmennusta tietylle aliedustetulle ryhmälle oppilaitoksen valintakoetta varten