Syrjintä
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjintä kielletään monissa kansallisissa laeissamme, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Syrjintä voi yhdenvertaisuuslain mukaan olla välitöntä, välillistä tai esimerkiksi kohtuullisten mukautusten epäämistä vammaisilta henkilöiltä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä. Syrjintäkielto pitää sisällään myös niin sanotun olettamaan perustuvan syrjinnän ja läheissyrjinnän. Kiellettyä syrjintää voi siis olla myös henkilön asettaminen muita epäedullisempaan asemaan esimerkiksi siksi, että hänen oletetaan kuuluvan johonkin vähemmistöryhmään tai koska hän on esimerkiksi etniseen vähemmistöön kuuluvan tai vammaisen henkilön läheinen, kuten perheenjäsen, sukulainen tai ystävä.
Yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa sovelletaan laajasti. Tämä tarkoittaa, että se kattaa lähtökohtaisesti kaiken yksityisen ja julkisen toiminnan. Poikkeuksena on yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluva toiminta ja uskonnonharjoitus.
Mikä on syrjintää
Syrjinnässä on kyse siitä, että henkilöä kohdellaan samanlaisessa tilanteessa huonommin kuin toisia yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Esimerkiksi, jos tarjoilija kieltäytyy palvelemasta henkilöä tämän etnisen alkuperän perusteella, on kyse lainvastaisesta syrjinnästä.
Syrjinnän muodot
Välitön syrjintä on sitä, kun ihmistä kohdellaan jonkin hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa takia huonommin kuin jotakuta toista samanlaisessa tilanteessa. Välitön syrjintä on kyseessä, kun esimerkiksi asiakkaana olevalta romanilta vaaditaan maksu ruuasta ennen tarjoilua toisin kuin muilta asiakkailta. Toinen esimerkki olisi se, että samaa sukupuolta olevalle parille ei vuokrata huoneistoa heidän seksuaalisen suuntautumisensa takia.
Syrjintä voi olla myös välillistä. Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.
Välillinen syrjintä voi ilmetä esimerkiksi työhönotossa siten, että hakijalle asetetaan työn kannalta epäoleellisia vaatimuksia: työnantaja edellyttää työnhakijalta täydellistä suomen kielen taitoa, vaikka se ei ole työn tekemisen kannalta välttämätöntä. Toinen esimerkki välillisestä syrjinnästä voi olla esteellinen ympäristö. Välillistä syrjintää voi olla esimerkiksi se, että viranomaisen tai palvelutarjoajan toimipisteeseen ei pääse, jos käyttää pyörätuolia tai muuta apuvälinettä.
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Mukautuksilla turvataan vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta yksittäisissä tilanteissa. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Voit lukea lisää kohtuullisista mukautuksista vammaisten henkilöiden oikeudet -sivulla.
Myös ohje tai käsky syrjiä on laitonta. Esimerkiksi esihenkilö, joka ohjeistaa kaupan työntekijöitä olemaan palvelematta asiakkaiksi tulevia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä syyllistyy syrjintään. Kyseessä on syrjintä, vaikka työntekijä ei olisi vielä noudattanut ohjetta. Myös syrjivän käskyn tai ohjeen noudattaminen on syrjintää.
Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista kahden tai useamman eri syrjintäperusteen perusteella. Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan moniperusteiseen syrjintään myös kun yksi syrjintäperusteista olisi sukupuoli. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää valvoo muutoin tasa-arvovaltuutettu.
Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan myös sellaiseen moniperusteiseen syrjintään, jossa kaksi tai useampi henkilöön liittyvä seikka ainoastaan yhdessä johtavat kiellettyyn syrjintään. Tätä kutsutaan risteäväksi syrjinnäksi.
Erityisesti vähemmistöt voivat olla alttiita moniperusteiselle syrjinnälle. Esimerkiksi vammainen etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö voi tulla syrjityksi sekä vammaisuutensa että alkuperänsä vuoksi.
Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Häirintä määritellään laissa käyttäytymiseksi, jolla loukataan henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti. Käyttäytymisellä luodaan kiellettyyn syrjintäperusteeseen, kuten esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen, alkuperään tai vammaisuuteen liittyvä halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.
Häirintä voi olla puhetta, ihmisarvoa loukkaavan materiaalin esillepanoa tai sen tällaisen materiaalin jakamista. Voit lukea lisää häirintä-sivulta.
Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös vastatoimet. Tämä tarkoittaa, että jos henkilö esimerkiksi ottaa yhdenvertaisuusvaltuutettuun yhteyttä asiansa selvittämiseksi, vetoaa yhdenvertaisuuslakiin tai ryhtyy muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuutensa turvaamiseksi, häntä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä häneen saa kohdistaa kielteisiä seurauksia tämän vuoksi.
Vastatoimi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vuokranantaja ei uusi vuokrasopimusta, koska vuokralainen on ottanut yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun vuokranantajan syrjivän toiminnan vuoksi. Vastatoimien kohteeksi joutuneella on yhdenvertaisuuslain mukaan oikeus hyvitykseen.
Mikä ei ole syrjintää
Kaikki ihmisten erilainen kohtelu ei ole syrjintää. Tietyissä tilanteissa erilainen kohtelu, vaikka se perustuisi johonkin kiellettyyn syrjintäperusteeseen, voi olla oikeutettua. Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteista säädetään yhdenvertaisuuslaissa.
Huono tai epäasiallinenkaan kohtelu tai asiakaspalvelu ei välttämättä ole syrjintää. Jotta kyse olisi syrjinnästä, epäedullisemman kohtelun täytyy johtua kielletystä syrjintäperusteesta. Esimerkiksi tavaroiden- tai palveluntarjoajan tai viranomaisen epäkohtelias tai epäasiallinen palvelu ei ole välttämättä syrjintää, etenkin, jos se kohdistuu kaikkiin.
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet
Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Mikäli kyse on esimerkiksi julkisen vallan käytöstä tai erilaisesta kohtelusta etnisen alkuperän perusteella, tulee erilaisesta kohtelusta lisäksi säätää laissa. Esimerkiksi se, että anniskeluravintolaan ei päästetä sisään alle 18-vuotiaita, ei ole syrjintää, koska siitä säädetään lailla ja sillä on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite.
Erilainen kohtelu työsuhteessa ja työhönotossa
Erilainen kohtelu työssä ja työhönotossa on sallittua tietyin edellytyksin. Tällöin erilaisen kohtelun tulee perustua työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin. Lisäksi erilaisen kohtelun pitää olla oikeasuhtaista. Tietyissä tilanteissa henkilön henkilökohtaista ominaisuutta voidaan siis käyttää kriteerinä esimerkiksi työhönotolle.
Esimerkiksi rekisteröity uskonnollinen yhteisö voi edellyttää työntekijöiltään tiettyä uskontoa tai vakaumusta, jos tämä on työn luonteen ja suorittamisen kannalta perusteltua. Näin ollen esimerkiksi evankelisluterilainen kirkko voi edellyttää, että sen papit kuuluvat evankelisluterilaiseen kirkkoon. On myös mahdollista, että esimerkiksi etnisen vähemmistön edunvalvontatehtäviin tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia ajavaan järjestöön valitaan näitä ryhmiä edustava henkilö.
Ikään tai asuinpaikkaan perustuva kohtelu on myös sallittua, mikäli kohtelu perustuu työllisyyspoliittiseen tai työmarkkinoita koskevaan tavoitteiseen. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi nuorille suunnatuista työllistämiskampanjoista, iäkkäisiin työtekijöihin kohdistetuista toimista, jotka pidentävät työuran kestoa tai työpaikkojen tarjoamisesta tietyn alueen asukkaille.
Positiivinen erityiskohtelu
Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tietyn ryhmän asemaa ja olosuhteita. Positiivinen erityiskohtelu ei ole syrjintää.
Positiivinen erityiskohtelu on oikeutettua, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Positiivista erityiskohtelua voivat olla esimerkiksi kiintiöt oppilaitokseen syrjinnälle alttiille tai yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa oleville ryhmille. Lue lisää positiivinen erityiskohtelu -sivultamme.