Kunnissa ja hyvinvointialueilla voidaan vahvistaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat merkittävässä roolissa yhdenvertaisemman arjen luomisessa. Alue- ja kuntavaalien lähestyessä yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa toimia, joilla kunnat ja hyvinvointialueet voivat edistää yhdenvertaisuutta, lisätä esteettömyyttä sekä vähentää rakenteellista syrjintää ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä varmistaa syrjimättömyyden ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kuntien ja hyvinvointialueiden täytyy arvioida kaikessa toiminnassaan kattavasti yhdenvertaisuusvaikutuksia, purkaa rakenteellista syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta. Työllisyysalueilla uusina kuntien toimijoina on myös merkittävä rooli yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamiseksi. Kaikkien näiden toimijoiden saumaton yhteistyö on välttämätöntä eri ihmisryhmien yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Kohti esteettömiä kuntia ja hyvinvointialueita 

Kuntien täytyy panostaa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Esteettömyys on keskeinen edellytys vammaisten ihmisten osallisuudelle ja itsenäiselle elämälle. Suomi on sitoutunut YK:n vammaisyleissopimukseen, jonka mukaan viranomaiset ovat velvoitettuja purkamaan saavutettavuuden ja esteettömyyden esteitä sekä edistämään esteettömiä ja saavutettavia palveluita. Vammaisyleissopimus myös velvoittaa kuntia huolehtimaan esteettömistä katu- ja tiealueista. Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimatta jättäminen voi olla yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää.

Kuntien ja kaupunkien tulee ottaa esteettömyys lähtökohdaksi julkisen liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Julkisen liikenteen täytyy olla kaikkien saavutettavissa ja tämä pitäisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. 

Kuntien ja kaupunkien tulee huolehtia esteettömyydestä myös talviolosuhteissa riittävällä talvikunnossapidolla. Katualueiden lumien auraamisessa ja lumien poistossa on otettava huomioon esteettömän liikkumisen tarpeet siten, että kaikkien ihmisten yhdenvertainen liikkuminen toteutuu.

Jokaisen on pystyttävä asioimaan terveydenhuollossa yhdenvertaisesti. Hyvinvointialueiden täytyy varmistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavat ja toimipisteet ovat saavutettavia ja esteettömiä.  Asiointikanavien suunnittelussa on huomioitava ihmisten moninaiset tarpeet. 

Kunnissa tulisi ottaa ohjaavaksi periaatteeksi kaikille sopivan suunnittelun periaate (design for all), jonka tavoite on kehittää kaikille yhteistä yhteiskuntaa. Se tarkoittaa, että tuotteet, palvelut ja ympäristö suunnitellaan siten, että ihmisten erilaiset tarpeet, toimintarajoitteet, vammat ja toiveet otetaan huomioon. 

Epäselvyydet kuntien ja hyvinvointialueiden välisessä työnjaossa eivät saa johtaa puutteisiin vammaisten lasten oikeuksien toteutumisessa

Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen vastuunjako ja työnjako on monilta osin selkeä. Kuitenkin esimerkiksi vammaisten lasten koulutuksessa voi esiintyä ongelmia, kun kunta vastaa lapsen tukitoimista koulutuksessa ja hyvinvointialue taas muista palveluista. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on tullut esimerkiksi yhteydenottoja, joissa kunta ja hyvinvointialue ovat erimielisiä siitä, kuuluko koulukuljetus hoitojakson aikaisesta palveluasumisesta kunnan vai hyvinvointialueen vastuulle. Epäselvyys vastuunjaosta ei saa johtaa palveluiden viivästymiseen tai siihen, että palvelut eivät toteudu.

Häirintää kouluissa on torjuttava ja ennaltaehkäistävä

Jokaisella lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja yhdenvertaiseen oppimis- ja kasvuympäristöön. Oppilaitosten lisäksi vastuu turvallisesta oppimisympäristöstä on koulutuksen järjestäjinä kunnilla.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa säännöllisesti yhteydenottoja häirinnästä kouluissa. Häirintä kielletään yhdenvertaisuuslaissa, ja kunnilla on lakisääteinen velvollisuus puuttua häirintään ja ehkäistä sitä. Koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä toimiin häirinnän poistamiseksi. 

Kunnan on koulutuksen järjestäjänä varmistettava, että oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksen toimipaikoissa on ohjeet häirintään puuttumiseksi. Kunnan vastuulla on myös henkilökunnan kouluttaminen häirinnän tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Kuntien on varmistettava, että kouluissa tehdään laadukkaat yhdenvertaisuussuunnitelmat.

Kuntien on torjuttava naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja laaja ihmisoikeusongelma Suomessa. Sen torjuminen vaatii kunnilta ja hyvinvointialueilta tehokkaita toimia sekä riittäviä resursseja. Väkivaltaan liittyviä tukipalveluita ja niihin ohjaamista on kehitettävä. Tässä työssä on tärkeä hyödyntää järjestöjen väkivallan vastaisen työn osaamista. 

Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että kaikille hyvinvointialueille tai kuntaan nimetään lähisuhdeväkivallan vastaisen työn koordinaattori. Tämä on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ohjeistus. Tällä hetkellä hyvinvointialueiden välillä on suurta vaihtelua lähisuhdeväkivallan ehkäisyn rakenteissa. Lähisuhdeväkivallan vastaiselle työlle pitäisi olla pysyvä koordinaattori ja koordinaattoreille tulisi turvata tosiasiallinen mahdollisuus käyttää työaikaansa väkivallan vastaiseen työhön. Ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää koordinaatiota luontevana toimijana myös hyvinvointialueiden ihmiskaupan vastaisen työn koordinaatiolle. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu myös suosittelee, että MARAK eli vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskiarviointimenetelmä otettaisiin käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla. Tutkimukset osoittavat, että MARAK-menetelmän avulla on pystytty vähentämään poliisin tietoon tulleen parisuhdeväkivallan uusiutumista. Väkivallankokijat ovat kertoneet, että moniammatillisen väkivaltaan puuttumisen ansiosta väkivaltaa on saatu loppumaan. 

Paperittomina elävien ihmisten terveyspalvelut on turvattava hyvinvointialueilla

Orpon hallitus on rajaamassa paperittomina elävien ihmisten terveyspalveluita siten, että hyvinvointialueilla ei enää olisi pääsääntöisesti velvollisuutta järjestää välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluita paperittomille ihmisille. Jos suunniteltu muutos tulee voimaan, hyvinvointialueet voivat päättää tarjota paperittomille ihmisille lakisääteistä minimitasoa laajemmat terveyspalvelut. 

Paperittomien ihmisten terveyspalveluiden rajaaminen vaarantaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiensa toteutumisen. Ihmisoikeussopimuksissa on turvattu jokaisen oikeus parhaaseen saavutettavissa olevaan terveydentilaan ja yhdenvertainen oikeus terveydenhoitoon. Jotta nämä oikeudet voivat toteutua, on paperittomille ihmisille tarjottava heidän tarvitsemiaan välttämättömiä terveyspalveluita. Näin turvataan myös viime kädessä oikeus elämään.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa, että hyvinvointialueet järjestävät jatkossakin paperittomana eläville ihmisille välttämättömät terveyspalvelut.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi kunnissa ja hyvinvointialueilla

Kuntien, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden on edistettävä yhdenvertaisuutta ja turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen 

• Kuntien ja hyvinvointialueiden täytyy arvioida kaikessa toiminnassaan kattavasti yhdenvertaisuusvaikutuksia ja edistää yhdenvertaisuutta.
• Kuntien ja hyvinvointialueiden on purettava ja ennaltaehkäistävä rakenteellista syrjintää.
• Viranomaisella on velvollisuus vakiinnuttaa hallinto- ja toimintatavat yhdenvertaisuuden edistämisen varmistamiseksi.
• Viranomaisten on kyettävä yhteistyössä poistamaan yhdenvertaisuuden toteutumisen esteet. Tämä edellyttää, että kunnan, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden välinen yhteistyö toimii saumattomasti, yhdenvertaisten oikeuksien toteuttamiseksi eri ihmisryhmille.
• Digitalisaatiota ja tekoälyn hyödyntämistä on arvioitava ja toteutettava yhdenvertaisuuden toteutumisen ja edistämisen näkökulmasta, jo hankkeiden suunnitteluvaiheista lähtien.

Kuntien ja hyvinvointialueiden vastuunjako selkeäksi vammaisten lasten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi

• Kuntien ja hyvinvointialueiden on luotava yhteistyörakenteet sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa kumpikaan toimija ei katso vammaisten lasten ja nuorten palveluiden kuuluvan vastuulleen. Esimerkiksi vammaisten oppivelvollisuusikäisten henkilöiden oikeus saada koulutusta on varmistettava riittävillä opiskelupaikoilla sekä riittävillä tukipalveluilla ja muilla palveluilla. 
• Hyvinvointialueilla on parannettava neuvontaa ja ohjausta, jotta vammaiset henkilöt saavat heille eri lainsäädäntöjen nojalla kuuluvat palvelut.

Kuntien ja hyvinvointialueiden on edistettävä esteettömyyttä määrätietoisesti

• Kuntien tulee huolehtia julkisen liikenteen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta jo suunnitteluvaiheessa.
• Kuntien tulee huolehtia esteettömyydestä myös talviolosuhteissa riittävällä talvikunnossapidolla.
• Kunnissa tulisi ottaa ohjaavaksi periaatteeksi kaikille sopivan suunnittelun periaate.
• Hyvinvointialueiden tulee varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiointikanavien ja toimipisteiden saavutettavuus ja esteettömyys.  

Kuntien on toimittava häirinnän torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi kouluissa 

• Kuntien on huolehdittava siitä, että kaikilla kouluilla on selkeät ja kaikkien henkilökunnan jäsenten tiedossa olevat ohjeet häirintätilanteisiin puuttumiseksi.
• Kuntien on varmistettava, että kouluissa tehdään laadukkaat yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka sisältävät konkreettisia, koulukohtaisiin ongelmiin vastaavia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Kuntien ja hyvinvointialueiden on torjuttava naisiin kohdistuvaa väkivaltaa

• Kaikille hyvinvointialueille tai kuntaan tulisi nimetä lähisuhdeväkivallan vastaisen työn koordinaattori.
• MARAK eli vakavan väkivallan riskiarviointimenetelmä tulisi ottaa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
• Kuntien ja hyvinvointialueiden väkivallan vastaisessa työssä on tärkeää hyödyntää järjestöjen osaamista.

Paperittomina elävien ihmisten riittävästä terveydenhuollosta on huolehdittava hyvinvointialueilla

• Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi hyvinvointialueiden tulisi järjestää jatkossakin paperittomana eläville ihmisille välttämättömät terveyspalvelut.

13.03.2025