Valtuutetun tehtävä maastapoistamisen valvojana

Yksi yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävistä on valvoa ulkopuolisena ja riippumattomana viranomaisena karkotettavien ja käännytettävien ulkomaalaisten maastapoistamisen täytäntöönpanoa. Valvontavelvoite perustuu EU:n paluudirektiiviin, jonka mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaasta järjestelmästä palautusten valvomiseksi. Suomessa tehtävä on osoitettu ulkomaalaislaissa yhdenvertaisuusvaltuutetulle.  

Käytännön valvontatyössä valvonta voi vaihdella laajuudeltaan kattaen kaikki maastapoistamisen vaiheet, tai se voi kohdistua vain johonkin osaan siitä. Laki antaa yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimivallan valvoa kaikkien maastapoistamisten täytäntöönpanoa. Valvonnan keskiössä ovat palautukset, joissa poliisit saattavat palautettavan henkilön. Valvonta painottuu haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, sekä haastaviin kohdemaihin (esimerkiksi Afganistan ja Irak) kohdistuviin palautuksiin, ja palautuksiin, joissa on kohonnut voimankäytön riski. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on oikeus maastapoistamisen valvojana saada kaikki valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.  Valvojalla on palautuksen aikana pääsy kaikkiin tilanteisiin ja tiloihin. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa keskeyttää palautusta, puuttua palautuksen toimeenpanoon, voimakeinojen käyttöön tai palautuksen ajankohtaan. Valtuutettu voi kiinnittää maastapoistamisen toimeenpanevan viranomaisen kuten poliisin huomion aiheelliseksi katsomiinsa seikkoihin ja antaa suosituksia maastapoistettavien henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi.

Tiedottaessaan maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaan liittyvästä työstään, on yhdenvertaisuusvaltuutetun yksittäisten palautettavien henkilöiden osalta otettava huomioon yksityisyyden suoja ja salassapitovelvoitteet. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja valvojat eivät anna tietoja suunnitteilla olevista palautuksista eivätkä lähtökohtaisesti tiedota yksittäisten operaatioiden toteutumisesta myöskään jälkikäteen.

Osa palautuksista toteutetaan eurooppalaisilla yhteispalautuslennoilla, joihin osallistuu useita maita. Yhteisiä palautuksia koordinoi Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontex.

Euroopan unioni antoi joulukuussa 2019 eurooppalaista raja- ja merivartiostostoa koskevan asetuksen, joka edellyttää jäsenvaltioita nimeämään palautusten valvojia Frontexin valvojareserviin. Suomi päivitti lainsäädäntöään asetuksen myötä ja samalla yhdenvertaisuusvaltuutetun palautusten valvonnan toimintaympäristö laajentui. Velvoitteisiin liittyvää valvontatoimintaa alettiin toteuttamaan osana valtuutetun toimiston maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa. Frontexin koordinoimia palautuksia valvoessaan, valvojat seuraavat palautettavien perusoikeuksien toteutumista ja raportoivat havainnoistaan Frontexin perusoikeusvastaavalle.

Valvonnan ytimessä perus- ja ihmisoikeudet

Maastapoistamisen valvonnan tavoitteena on palautusprosessin kehittäminen kohti inhimillistä ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa toimintaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun valvontatyön ydin onkin arvioida palautusten täytäntöönpanoa perus – ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä koskee myös maastapoistamistoimintaa.  Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat todenneet maasta poistamisten täytäntöönpanon olevan tilanne, jossa on korostonut riski ihmisoikeusloukkauksille.

Valvonta vahvistaa niin palautettavien kuin saattajienkin oikeusturvaa.  Valvonnalla halutaan myös lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä, ja hälventää viranomaisten toimintaan liittyviä ennakkoluuloja. Yksittäisistä valvontamatkoista koottujen kokemusten perusteella yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa viranomaisille maasta poistamisen täytäntöönpanoon liittyviä ehdotuksia, suosituksia, lausuntoja ja neuvoja.

Lainsäädäntö

• ulkomaalaislaki
• laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta 
• EU-paluudirektiivi
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896 eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta