Syrjintä asumisessa

Jokainen ihminen tarvitsee kodin. Asuminen on perusoikeus, johon liittyvä syrjintä asettaa ihmisen erityisen hankalaan asemaan. Syrjintä asuntomarkkinoilla, erityisesti asunnonhakijan alkuperän tai vammaisuuden takia, on kuitenkin valitettavan tavallista. Syrjintää asumisessa voi esiintyä niin asunnon saamisessa kuin asuntopalveluissakin.

Asuntomarkkinoilla tapahtuva syrjintä voi ilmetä esimerkiksi siten, että asuntoilmoituksissa rajataan tietyt ryhmät kuten lapsiperheet, opiskelijat tai ulkomaalaiset pois hakijoiden joukosta, yksityinen vuokranantaja esittää välittäjälle toiveen olla vuokraamatta asuntoa esimerkiksi romaneille tai asuntojen hakulomakkeet ovat esteellisiä.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan sekä asuntojen vuokraamiseen että vuokra-asuntoilmoituksiin. Asunnon vuokralle tarjoaminen esimerkiksi internetissä tai lehdessä - myös yksityisen vuokranantajan tarjoamana - kuuluu lain soveltamisalaan. Sen sijaan asunnon alivuokraussuhteet ja loma-asunnon vuokraaminen lähipiirille eivät kuulu yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta asumisessa ja asuntomarkkinoilla yksittäisten syrjintätapauksien lisäksi muun muassa käymällä keskusteluja alan toimijoiden kanssa, kouluttamalla alan toimijoita, sekä edistämällä asumisen esteettömyyttä.

Asunnon tarjoaja ei saa valita asukasta syrjivin perustein

Asunnon myyjä ja vuokranantaja sekä välittäjä (toimeksiannon perusteella) voivat valita vuokralaisensa, mutta eivät syrjivin perustein. Myyjä, vuokranantaja ja välittäjä voivat luonnollisesti edellyttää ostajalta ja vuokralaiselta maksukykyä ja muiden vuokrasuhteesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä, mutta valintaa ei voi perustaa esimerkiksi henkilön alkuperään, uskontoon tai vammaisuuteen. Myyjä, vuokranantaja ja välittäjä syyllistyvät yhdenvertaisuuslain vastaiseen syrjintään, jos henkilöä ilman hyväksyttävää syytä kohdellaan epäsuotuisammin henkilöön liittyvän syyn perusteella. 

Välittäjä syyllistyy syrjintään, jos hän hyväksyy toimeksiantajan asettamat syrjivät ehdot kuten sen, että vuokranantaja ei halua vuokrata asuntoa esimerkiksi ulkomaalaiselle henkilölle. Vammaisten asiakkaiden osalta välittäjän tulee myös tuntea yhdenvertaisuuslain kohtuullisia mukautuksia koskeva säännös, joka velvoittaa palvelun tarjoajaa tekemään asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat mukautukset. Mukautuksilla varmistetaan, että vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada yleisesti tarjolla olevia palveluita. 

Kohtuulliset mukautukset asumisessa voivat tarkoittaa esimerkiksi: 

• välittäjä auttaa näkövammaista asunnonhakijaa vuokrahakemuksen täyttämisessä 
• kuulovammaiselle henkilölle kirjataan tarpeelliset asiat paperille tai vastataan kysymyksiin kirjallisesti asunnon näyttötilaisuudessa
• toimeksiantajan näkökulmasta tämä saattaa tarkoittaa esimerkiksi liikuntarajoitteisen vuokralaisen tarpeiden huomioimista ja velvollisuutta tehdä kohtuullisia muutostöitä, jotta asunto soveltuu myös liikuntarajoitteiselle henkilölle.

Syrjivät asuntoilmoitukset

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee säännöllisesti yhteydenottoja erilaisissa ilmoituspalveluissa esiintyvistä syrjivistä tai rasistisista asunnonvuokrausilmoituksista. Ilmoituksessa on yhdenvertaisuuslain vastaista esimerkiksi vaatia vuokralaiselta Suomen kansalaisuutta. Asunnon vuokraaja ei myöskään voi ilmaista, että hän ei vuokraa asuntoa tietylle etniselle ryhmälle. Sujuvan suomen kielen vaatiminen saattaa myös muodostua syrjiväksi. Riittävän vuokranantajan ja vuokralaisen välisen yhteydenpidon mahdollistamiseksi on useita tapoja, kuten kommunikointi jollain osapuolille yhteisellä muulla kielellä kuin suomeksi tai tulkin välityksellä.    

ARAVA- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinta 

Arava- ja korkotukivuokra-asunnot eli ARA-asunnot ovat valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. ARA-vuokra-asuntoja omistavat kunnat, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt. Aravarajoituslaissa lähdetään siitä, että asukkaiden valinta aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaiksi on säännösten mukaan ensisijaisesti valittava kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. 

Asunnontarjoaja hoitaa julkista hallintotehtävää siltä osin, kuin se tarjoaa vuokralle ARA-sääntelyn piirissä olevia asuntoja ja tehdessään niihin asukasvalintoja. Näin ollen kyseinen asuntotoimi on velvollinen edistämään yhdenvertaisuutta ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin asukkaita valittaessa sovelletaan lainsäädännössä määriteltyjä kriteereitä. Lisätietoja ARAn asukasvalintaoppaasta.

Asuntomarkkinoilla syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeuksista

Henkilöllä, joka on joutunut syrjinnän kohteeksi asuntomarkkinoilla, on oikeus saada hyvitys syrjintään syyllistyneeltä toimeksiantajalta sekä välittäjältä. Jos välittäjä on työsuhteessa, on työnantajana toimiva välitysfirma hyvitysvastuullinen. Lisäksi syrjinnän uhrilla on oikeus vahingonkorvaukseen syrjinnän aiheuttamasta kärsimyksestä ja mahdollisesta aineellisesta vahingosta. 

Myös ilmoituksen laatija on yhdenvertaisuuslain mukaisesti hyvitysvastuussa syrjivästä toiminnastaan, jos sen katsotaan olevan palveluntarjontaa. Syrjivästä ilmoituksesta voi siis joutua maksamaan korvausta syrjinnän uhrille.

Asumisen aikainen syrjintä

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä myös asumiseen ja vuokrasuhteeseen liittyvissä tilanteissa, kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa isännöitsijä on antanut asukkaalle varoituksen tai huomautuksen häiritsevästä elämästä, joka on yhteydenottajan mielestä aiheeton tai perusteeton. Moni tapaus liittyy myös asukkaiden välisiin erimielisyyksiin, joissa asukas kokee tulleensa syrjityksi esimerkiksi alkuperänsä takia. Tilanteissa, joissa asukkaiden keskinäiset suhteet ovat tulehtuneet on mahdollista olla yhteydessä Naapuruussovittelukeskukseen. 

Isännöitsijän on toimittava yhdenvertaisuuslain mukaisesti tarjotessaan palveluja. Isännöitsijän on esimerkiksi varmistuttava siitä, että se ei kohdista varoitustoimia asukkaaseen sillä perusteella, että muut naapurit haluavat hänet pois talosta hänen alkuperän vuoksi. ARA-kohteen vuokranantaja on myös velvollinen edistämään vuokrakohteiden asukkaiden yhdenvertaisuutta asumisessa mm. puuttumalla vakaviin naapuruston välisiin konflikteihin, joissa esimerkiksi syytökset kohdistuvat jatkuvasti asukasryhmään heidän alkuperänsä vuoksi. ARA-kohteiden tarjoajilla on velvollisuus edistää omassa toiminnassaan erikielisten asiakkaiden asunnon ja asumisen aikaisten palvelujen saantia.