Kotini ompi linnani – vai vankilani? Asumisen esteettömyyttä on välttämätöntä edistää
”Kevät on viimein sulattanut lumet kaduilta, ja pyörätuolilla liikkuminen ulkona ei ole enää kiinni talvikunnossapidon laadusta. Kerrostalon ulko-ovista on kuitenkin hankala liikkua itsenäisesti pyörätuolin kanssa, koska oven sähköinen ovenavausjärjestelmä on jo toista viikkoa epäkunnossa. Myös taloyhtiön hissi on ollut viime aikoina usein epäkunnossa ja tuntuu, että olen jäänyt kotini vangiksi.”
Edellä kuvattuun esimerkkiin on koottu yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleista yhteydenotoista muutamia asumiseen liittyviä teemoja. Vaikka yllä oleva kuvaus ei itsessään ole suoraan yksittäisestä yhteydenotosta, se kuvaa monen ihmisen todellisuutta.
Kaikkien oikeutta elää ja liikkua itsenäisesti tulee edistää. Tämä on edellytys sille, että jokainen voi osallistua yhteiskuntaan aktiivisesti ja täysimääräisesti. Oikeus itsenäiseen liikkumiseen alkaa jo kodista, mutta samalla tämän oikeuden toteutuminen voi heikentyä jo kotiovella. Valitettavan monessa taloyhtiössä vammaisten tai ikääntyneiden henkilöiden esteettömän liikkumisen toteuttamisessa on edelleen haasteita. Taloyhtiöistä alkavat liikkumisen esteet ja haasteet jatkuvat usein myös kunnan ylläpitämän katuverkoston ja muun infrastruktuurin puolelle.
Taloyhtiöiden esteettömyyden parantamiseksi tuli maaliskuun alusta voimaan oikeusministeriön valmistelema asunto-osakeyhtiölain muutos. Jatkossa taloyhtiön osakkaalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan esteettömyyttä parantavia muutoksia myös yhtiön rakennukseen tai kiinteistön yhteisiin tiloihin. Esteettömyyttä parantavia muutoksia voivat olla esimerkiksi ulko-oven sähköisen avausjärjestelmän tai luiskan asentaminen sisäänkäynnin yhteyteen. Tällaisesta esteettömyyttä parantavasta muutoksesta tulee ilmoittaa etukäteen taloyhtiölle, eikä muutos saa aiheuttaa kustannuksia tai muuta haittaa yhtiölle tai muille osakkaille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää lakimuutoksen tavoitetta parantaa asunto-osakeyhtiöiden rakennusten ja kiinteistöjen yhteisten tilojen esteettömyyttä sinänsä kannatettavana. Valtuutettu saa säännöllisesti yhteydenottoja, jotka liittyvät vakaviin puutteisiin taloyhtiöiden tilojen esteettömyydessä tai apuvälineiden lataamiseen tai säilyttämiseen liittyvissä asioissa. Uudistetun asunto-osakeyhtiölain tavoite on kohti parempaa, mutta Suomessa esteettömyyden edistämisen tavoitetaso täytyy asettaa korkeammalle. Tavoitteena tulee olla, että asukkaiden tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuu. Tämä, tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti kaikkien asukkaiden on pystyttävä käyttämään kaikkia taloyhtiön tiloja sekä voitava elää itsenäisesti taloyhtiössä.
Esteettömyyden edistäminen turvaa laajemmin myös esimerkiksi ikääntyvän väestömme liikkumistarpeita. Tilojen suunnittelussa tulee ottaa lähtökohdaksi esteettömyyden huomioiminen. Tämä onkin lähtökohtana uusissa rakennuksissa, maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa esteettömyyden huomioiminen ja toteuttaminen vähentää myös myöhempiä korjaustarpeita.
Kohtuullisista mukautuksista tulisi säätää myös asunto-osakeyhtiölaissa
Yhdenvertaisuuslakia ja lain kohtuullisia mukautuksia koskevia velvoitteita sovelletaan jo tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöihin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on ratkaisuissaan todennut, että asunto-osakeyhtiöt ovat velvollisia toteuttamaan vammaisille henkilöille kohtuulliset mukautukset. Yleisestä esteettömyyden parantamisesta onkin erotettava kohtuulliset mukautukset, joka ovat aina tapauskohtaisia ja yksittäiselle henkilölle tietyssä tilanteessa myönnettäviä toimenpiteitä. Kohtuullisten mukautusten toteuttaminen ei ole vastoin asunto-osakeyhtiölain mukaista yhdenvertaisuusperiaatetta vaan päinvastoin, kohtuullisilla mukautuksilla turvataan osakkaiden ja asukkaiden yhdenvertaisuuden toteutuminen, muun muassa mahdollistamalla vammaisten henkilöiden itsenäinen liikkuminen ja asuminen. Kaikkien samanlainen kohtelu ei aina riitä yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi. Se, mikä toiselle on asumisen haaste, voi toiselle olla asumisen este.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että tulevalla hallituskaudella täytyy säätää taloyhtiöiden velvollisuudesta toteuttaa kohtuullisia mukautuksia paitsi yhdenvertaisuuslain myös asunto-osakeyhtiölain perusteella. Taloyhtiön yleisissä tiloissa tehtävien muutostöiden toteuttamisessa on otettava huomioon eri tavoin liikkumisesteisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Taloyhtiö ei voi kieltää muutostyötä, jos kyse on asukkaan perustavanlaatuisesta oikeudesta, joka turvaa oikeutta itsenäiseen liikkumiseen, eikä muutostyöstä aiheutuisi kohtuutonta haittaa tai kustannuksia asunto-osakeyhtiölle. Yksi välietappi matkalla kohti esteetöntä yhteiskuntaa olisi mukautusvelvollisuuden sisällyttäminen myös asunto-osakeyhtiölakiin.
Esteettömyyteen on panostettava taloyhtiöiden lisäksi myös laajemmin yhteiskunnassa. Rakennetun ympäristön esteettömyys edistää ihmisten yhdenvertaisuutta sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin, käyttää palveluja, matkustaa, työskennellä ja valita asuinpaikkansa. Kaikille esteettömään yhteiskuntaan on vielä matkaa, mutta sen tulee olla tavoite.
