Iek veeribosko volliboskiiro
Iek veeribosko volliboskiiro hin peskiiro ta phirro tšenstako iegiboskiiro, sosko tšeeriba hin te tšuuvel naal iek veeriba ta te tšuuvel prissi ring tšuuviba. Iek veeribosko bolliboskiiro hin nii Finitiko themmesko nationaalo komujengo biknibosko raportiboskiiro ta vallavela themmesko nikkibosko pherdeske tšuuviba. Aro volliboskiiresko tšeeribi ȟunjuvela nii varothemmeskiirengo stedosko ta horttibongo följiba ta naal tšuuviba. Iek veeribosko volliboskiiresko tšeeribosko felda hin boȟlo. Aro vauro ȟlaaga tšeeribi tšetavena botnosko ta komunisko horttibongo valliba ta naal tšuuviba.
Ring tšuuvibosko prissi tšuuviba ta iek veeribosko naal tšuuviba
Iek veeribosko volliboskiiresko koni fuortunide tšeeribonna hin te tšuuvel naal iek veeriba ta te rakkel ta tšuuvel prissi ring tšuuviba. Iek veeribosko volliboskiiresko tšeeriba hin te veeravel ta tšatšavel, at komujengo horttibi vena tšatšeske jakkes iek veerakiires sar vojuvitiko. Volliboskiiresko tšeeriba ta falda hin ranle aro iek veeribosko laaga ta aro laaga iek veeribosko volliboskiiresta.
Iek veeribosko volliboskiiresko sakkodivisako butti hin naaluno merknoske sikjibongo diiben, individuaalo fanibongo klaarjiba, sömsibosko naal tšuuviba dielosko limnaskiirengo maȟkar, skooliba, džaanibosko kokiba ta angouviba aro laagako tšeeriba ta tšenstako iegiboskiirengo buttijako tšeeribosko maneeri. Volliboskiiro vojuvela nii te rigavel individuaalo ring tšuuvibosko saaka iek veeribosko ta it veeribosko skokkako elle dommibosko beȟȟibosko phutrimeske. Volliboskiiro tšeerela buut naaluno grupposko butti ta angouvibosko butti te tšuuvel naal it veeriba ta te rakkel ring tšuuviba ta tšuuvel prissi douva.
Aro iek veeribosko volliboskiiresko ring vojuvela te risuvel, om hin streffadas elle merknadas ring tšuuviba oldrako, etnisko byrjibosko botnosko, tšimbako, themmeskiiribosko, passibosko, džoralo džintako rikkibosko, džintako rikkibosko, politiko tšeeribongo, buttijako tšetibosko tšeeribongo, ȟleȟtako ringako, sastibosko stedosko, lammalesko elle aro vauro komunis aaȟȟime doȟȟesko ȟaal.
Komujengo biknibosko raportiboskiiro
Iek veeribosko volliboskiiro hin Finitiko themmesko nationaalo komujengo biknibosko raportiboskiiro. Komujengo biknibosko hin raportiboskiiresko tšeeriba hin te dikkel paalal butti so tšeerena aro Finitiko them prissi komujengo bikniba peskiires ta phirres. Raportiboskiiresko buttijako faatiba hin te tšuuvel naal douva, at komujengo biknibosko uhrija vena pinsimeske, joon lena ȟaȟtiba ta lengo horttibi vena tšatšeske. Volliboskiiro vojuvela naaluno merknoske tšeerel klaarjibosko raporti komujengo biknibosta ta fanibonna so tšalavena douva. Volliboskiiro vojuvela nii te del horttibosko sikjiba ta aro froo ȟlaagako aaȟȟibi volliboskiiro hin vojudas te jelpavel komujengo biknibosko uhrija aro horttiba.
Themmesta nikkibosko pherdeske tšuuvibosko valliba
Iek iek veeribosko vollliboskiiresko tšeeribonna hin vallavel aro aurjuno ta phirro tšenstako iegiboskiiresko roolos, sar tšuuvena pherdeske ajasaavo varothemmeskiirengo nikkiba themmesta koon traadena nikki elle risavena nikki.
Iek veeribosko volliboskiiresko vallibosko buttijako goodi hin te veeravel nikkibongo pherdeske tšuuviba botnosko ta komunisko horttibongo dikkibosko knuutosta.
Aro sakkodivisako vallibosko butti vallibosko boȟliba vojuvela te paruvel jakkes, at douva tšakravela themmesta nikkibosko saare lamja, elle douva vojuvela te tšalavel innasto tši lam aro themmesta nikkiba. Aro valllibosko maȟkurno hin risibi, kai petške följavena komunis koon ȟikkavena nikki. Valliba veeguvela aro ajasaavo komujengo risibi koon hin aro dambavitiko stedos, ta aro risibi aro bilokke moolako themme (naaluno merknoske Afganistan ta Irak), ta aro risibi kai hin hyög riskos at džoor vela rikkimeske.
Iek veeribosko volliboskiires naa volla te stannavel risiba, blannuvel aro risibosko pherdeske tšeeriba, džooresko rikkiba elle tiijako punktos, ka risiba fanuvela.
Varothemmeskiirengo horttibongo naal tšuuviba
Aro iek veeribosko volliboskiiresko tšeeribi arruvela varothemmeskiirengo stedosko ta horttibongo naal tšuuviba. Iek veeribosko volliboskiires hin nii, jakkes sar varothemmeskiirengo laaga phennela, froo ȟlaagakiiro roolos te pherdavel varothemmeskiirengo horttibosko siila ta aro lengo horttibongo pherdeske avibosko valliba. Volliboskiires hin horttiba te vel ȟunnimeske aro individuaalo saaki so tšalavena siilako stedosko roodiboskiiren eller varothemmeskiiresko themmesta nikki traadiba. Volliboskiires hin boȟlo horttiba te lel džaaniba Volliboskiires hin vojuvitiko te ȟleppuvel arre aro komujengo registros so tšalavela varothemmeskiiren (varothemmeskiirengo registros), ta les hin horttiba te lel džaaniboske saare ȟluutibi so themmeske ömsibosko offisia ta fallibosko horttibi tšeerena varothemmeskiirengo laagako botnosta.
Ring tšuuviba
Ring tšuuviba hin douva, at komunis ömsavena veride sar vaures tši personaalo iegibosko botnosta. Saare komujen hin horttiba te len iek veerakiiro ömsiba ta ring tšuuviba hin niekade aro buut amengo nationaalo laagenna, iek veeribosko laaga ta themmengo maȟkurno komunisko horttibosko sömsibi. Iek veeribosko laaga phennela, at naa tšekkes na lela te ring tšuuven oldrako, etnisko byrjibosko botnosko, tšimbako, themmeskiiribosko, passibosko, džoralo džintako rikkibosko, džintako rikkibosko, politiko tšeeribongo, buttijako tšetibosko tšeeribongo, ȟleȟtako ringako, sastibosko stedosko, lammalesko elle aro vauro komunis aaȟȟime doȟȟesko ȟaal.
Hinko maan ring tšunde?
Te vel ring tšundeske hin ofti phaaro kokiba so hin pherdo pinsibi. Om tu tenkaveha at tu sal streffadal ring tšuuviba, aro Finitiko them hin buut stedi ta komuja, koonensa tu vojuveha te les kontaktos ta so vojuvena te jelpaven tuut te veeraves so hin fanudiilo. Komunis vojuvela ta aaȟȟel bilokko ta veeravel kokares, hinko aro faniba aaȟtas puȟȟiba bilaagakiiro ring tšuuvibosta. Iek veeribosko volliboskiiro veeravela tukko saaka froo ȟlaagavitikas iek veeribosko laagako botnosta.
Ring tšuuibosko veeriba byrjuvela dotta, at froo ȟlaagako ömsiba vela pinsimeske. Aro froo ȟlaagako ömsibosko pinsiba fuortuno hin te puȟȟen: hinko maan ömsade froo ȟlaaga sar vauren? Te ömsaven komujen froo ȟlaaga naa niekade pes kokares. Douva hin niekade taala, ka ömsibosko doȟ hin tši komunis aaȟȟime ring tšuuvibosko botnos. Aro faniba mote nii aaȟȟen saaki, so sikavena at froo ȟlaalgako ömsibosko doȟ hin just niekimen ring tšuuvibosko botnos. Ajasaavo saaka vojuvela te aaȟȟel naaluno merknoske, at saakakiirengo tšeenjiboskiiro nemnavela, at komunis lela froo ȟlaagako ömsiba pesko etnisko byrjibosko botnosko elle lammalesko ȟaal.
Ka tu leha kontaktos aro iek veeribosko volliboskiiro
Iek veeribosko volliboskiiresko offisiako saakako pinsiboskiire veeravena saare kontaktosko liibeja ring tšuuvibosta. Vaȟka komunis vojuvela te pinsavel tšiȟko doȟȟenna at jou hin streffadas ring tšuuviba, aro saaka naa alti puȟȟiba ring tšuuvibosta jakkes sar mienavena aro iek veeribosko laaga. Aro dala fanibi iek veeribosko volliboskiires naa falda te veeravel saaka. Taala hin horttide, at tši vauro tšenstako iegiboskiiro veeravela faniba. Iek veeribosko volliboskiires naa helle falda te veeravel individuaalo ring tšuuvibosko faniba aro buttiako dživiba.
Iek veeribosko volliboskiiro frestavela te jelpavel kontaktosko liibeneskiires jakkes tšiȟkas sar hin vojuvitiko ta sar pesko resursi uunavena. Om volliboskiiro na byrjuvela kokares te vastavel tukko saaka, saakakiirengo tšeenjiba vojuvela te sikjavel, katta kontaktosko liibeneskiiro vojuvela te lel ȟaȟtiba. Uutibosko ömsibosko kokiba naa alti ring tšuuviba. Volliboskiiro na vojuvela nii te peerel vaure tšenstako iegiboskiirengo tšeerimen ȟluutibi.
Saakakiirengo tšeenjiba
Tu vojuveha te les kontaktos iek veeribosko volliboskiireha jakkes at tu:
- Pherdaveha ring tšuuvibosko formulaaros (aro ring tšuuvibosko saaki)
- Ȟikkaveha e-postos aro adressos yvv(at)oikeus.fi
- Baȟaveha aro baȟibosko tšensta
- Baȟibosko tšenta hin phirro aro tiisda, maȟkurno diives ta tuorsda kamana 10-12: baȟ.: 0295 666 817
- Ȟikkaveha liin
- Aro chatos aro moonda ta maȟkurno diives kamana 13-15 ta breeda kamana 10-12 (apo amengo internetosko paȟȟe)
- Persoonaalo streffibosta mostuvela alti sömsaven froo ȟlaagavitikas
Iek veeribosko volliboskiiresko offisia tšeenjavela tuut finitiko, sveittiko ta angliko tšimbaha. Om hin hyövimen, tu vojuveha nii les kontaktos vauro tšimbaha. Offisiako tšensti hin uutan presiba. Iek veeribosko volliboskiiresko buttijakkiiren hin uuȟliba te rikkaven tšorjilba naaluno merknoske öm luunakiiro iego dživibosko saakengo dielosta.
Ka tukko saaka tšalavela ring tšuuviba
Vojuvela te lel kontaktos aro iek veeribosko volliboskiiro, om hin streffadas elle merknadas ring tšuuviba. Iek veeribosko volliboskiiro dela sikjibi ta styyriba, ta vojuvela te jelpavel aro ring tšuuvibosko klaarjiba.
Ka tukko saaka tšalavela komujengo bikniba, themmesta nikkibosko valliba elle varothemmeskiireno saaki
Iek veeribosko volliboskiiro na tšeerela saakakiirengo butti themmesta nikkibosko valliboskiirona elle komujengo biknibosko raportiboskiirona.
- Aro saaki so tšalavena komujengo bikniba tu vojuveha te les kontaktos e-postoha yvv(at)oikeus.fi.
- Komujengo biknibosko uhrija hin horttiba te lel ȟaȟtiba komujengo biknibosko uhrijengo ȟaȟtibosko systeemosta: http://www.ihmiskauppa.fi/.
- Komujengo biknibosko uhrijenge ȟaȟtiba rekkavena nii buut tšetibi, jakkes sar Phargibongo uhrijengo tšensta, Naȟtego sikjibongo diiben, Pro-jelpibosko punktos ta Monika džuuja -staggos.
- Aro saaki so tšalavena themmesta nikkibosko valliba tu vojuveha te les kontaktos e-postoha [email protected]
- Aro saaki so tšalavena varothemmeskiirengo saaki tu vojuveha te les kontaktos e-postoha [email protected]
Kontaktosko džaanibi
E-postos (saakakiirengo tšeenjiba ta arreranniboskiiro): yvv(at)oikeus.fi
Mediako kontaktosko liibeja / boodiba: viestinta.yvv(at)oikeus.fi
Saaki so tšalavena komujengo bikniba: yvv(at)oikeus.fi
Saaki so tšalavena themmesta nikkibosko valliba: yvv(at)oikeus.fi
Buttijakkiirengo e-posti hin aro muoda: etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi
Baȟibosko numri:
Saakakiirengo tšeenjiba: 0295 666 817 (baȟibosko tšensta hin phirro tiisda-tuorsda kamana 10-12)
Vekselis: 0295 666 800
Mediako kontaktosko liibeja / boodiba: 0295 666 813 tai 0295 666 806
Faksos: 0295 666 829
Adressos:
Postosko adressos: Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto PL 24 00023 Valtioneuvosto
Stamnasko adressos: Ratapihantie 9, Helsinki