Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus: Syrjintä vaikeuttaa monen vammaisen henkilön elämää
Vammaisuuteen liittyvä syrjintä ja haasteet vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ovat yleisin syy, miksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä. Valtuutettu on antanut tänään vuoden 2022 vuosikertomuksensa valtioneuvostolle, mistä tämä käy ilmi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai vuoden 2022 alussa uuden tehtävän naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Raportoijan ensimmäisen vuoden havainnot osoittavat, että naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen edellyttää väkivallan ja sen riskien parempaa tunnistamista, rikosprosessin parempaa toimivuutta, ja niin uhrien kuin tekijöiden tarvitseman hoidon ja tuen vahvistamista.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on vuoden 2022 aikana käsitellyt vammaisten henkilöiden syrjintää kaikilla elämänalueilla. Etenkin koulumaailmaan liittyvät teemat korostuvat kuitenkin valtuutetulle tulleissa vammaisuuteen liittyvissä yhteydenotoissa.
Vammaisten lasten kohdalla nousevat esiin koulujen käytäntöjen aiheuttamat rajoitukset heidän mahdollisuuksiinsa yhdenvertaisesti osallistua koulun toimintaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on käsitellyt vuoden 2022 aikana muun muassa useita koulujen retkiin tai leirikouluihin liittyviä yhteydenottoja. Yhteydenotoissa on ollut kyse siitä, että vammaisilla lapsilla ei ole ollut yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua koulualueen ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen ja muuhun toimintaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että vammaisten lasten oikeudesta yhdenvertaisuuteen koulutuksessa on huolehdittava nykyistä paremmin ja koulujen käytäntöjen on tuettava lasten mahdollisuutta olla osa kouluyhteisöä ja sen toimintaa.
Koulumaailman lisäksi valtuutetulle tulleet yhteydenotot osoittavat, että vammaispalvelulain erilaiset tulkintakäytännöt vaikeuttavat monen vammaisen henkilön arkea. Yhteydenottojen perusteella nousee huoli, että vammaispalvelulain mukaisten palveluiden myöntämisessä tulkitaan vammaispalvelulakia puutteellisesti ja liian tiukasti. Lisäksi vaikuttaa siltä, että usein sivuutetaan muu velvoittava lainsäädäntö, joka takaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden. Uudella vammaispalvelulailla on erityinen merkitys hyvinvointialueiden palvelujen myöntämiseen liittyvien käytäntöjen muodostumiselle.
– Uuden vammaispalvelulain toimivuutta ja sen tulkintaa pitää seurata tarkasti tulevalla hallituskaudella. Toimivat vammaispalvelut ovat edellytys vammaisten henkilöiden yhdenvertaiselle osallisuudelle yhteiskunnassamme, esimerkiksi työelämässä, yrittäjinä tai harrastuksissa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa vihdoin oikeuden puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään
Eduskunta hyväksyi yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen joulukuussa 2022. Lainmuutokset tulevat voimaan 1.6.2023. Lain uudistuksessa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta laajennettiin myös työelämässä tapahtuvan syrjinnän selvittämiseen.
– Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä ja rekrytoinnissa runsaasti syrjintää. Rekrytointisyrjintä myös aiheuttaa kasautuvaa eriarvoisuutta. Torjumalla rekrytointisyrjintää, voidaan parantaa myös pääsyä muihin keskeisiin oikeuksiin, kuten riittävään toimeentuloon. Toivomme, että rekrytoinnissa syrjintää kokeneet ovat meihin yhteydessä, Kristina Stenman sanoo.
Naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan ensimmäinen vuosi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti 1.1.2022 uudessa lakisääteisessä tehtävässä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Valtuutetun tavoitteena tässä työssä on pitkäjänteisesti edistää, että naisiin kohdistuva väkivalta vähenee. Tämä edellyttää naisiin kohdistuvan väkivallan ja sen riskien parempaa tunnistamista, rikosprosessin toimivuutta, ja niin uhrien kuin tekijöiden tarvitseman hoidon ja tuen vahvistamista.
Jotta väkivalta vähenisi ja Suomi olisi turvallinen maa kaikille sukupuolesta riippumatta, tarvitaan sukupuolisensitiivistä väkivallan vastaista työtä.
– Väkivallan muodot, motiivit ja seuraukset ovat voimakkaasti sukupuolittuneita. Tämä tarkoittaa, että erot miesten ja naisten keskimääräisissä kokemuksissa ovat huomattavia. Suomessa kuitenkin kiistellään sukupuolierityisen väkivallan vastaisen työn tarpeesta sekä sukupuolineutraalin lainsäädännön kyvystä suojella väkivallan uhreja ja rangaista tekijöitä, ylitarkastaja Marjo Rantala toteaa.
Seuraavalle hallituskaudella yhdenvertaisuusvaltuutettu peräänkuuluttaa muun muassa rikoslain muutosta siten, että se tunnistaa nykyistä paremmin lähisuhdeväkivallan erityispiirteitä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa myös, että tiedonkeruuta ja tietojärjestelmiä on kehitettävä. Tietoa tarvitaan naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä, sen ilmenemismuodoista ja aiheuttamista seurauksista. Tietoa on saatava myös siitä, miten palvelujärjestelmässä ja rikosprosessissa tunnistetaan ja käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Seuraavan hallituksen on jatkettava määrätietoisia toimia perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa. Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laaja. Eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen.
– Tutkimukset, selvitykset ja meille tulevat yhteydenotot osoittavat, että työtä vielä riittää yhdenvertaisuuden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. Siksi seuraavan hallituksen on jatkettava aktiivisia toimia, esimerkiksi vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuden parantamiseksi ja rasismin vastaisen toimintaohjelman mukaisen työn jatkamiseksi. Ulkomaalaislainsäädännössä ja –asioissa lapsen edun ja perhe-elämän suoja pitää ottaa paremmin huomioon, toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
Valtuutetun tehtävät ja oikeudet on kirjattu yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014) ja lakiin yhdenvertaisuusvaltuutetusta (1326/2014). Osa valtuutetun tehtävistä ja oikeuksista on kirjattu ulkomaalaislakiin (301/2004).
Lue lisää yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta vuoden 2022 vuosikertomuksesta: Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2022.
Yhdenvertaisuuvaltuutetun suositukset tulevalle hallituskaudelle.
20.04.2023