Suomi tarvitsee pitkäjänteisiä antirasistisia toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla
Rasistinen häirintä ja syrjintä on Suomessa hälyttävän yleistä. EU:n perusoikeusvirasto (FRA) julkaisi viime viikolla uuden Being Black in the EU -selvityksen afrikkalaistaustaisten eurooppalaisten kokemasta rasismista ja syrjinnästä. Tulokset osoittavat, että afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat useassa selvityksen kategoriassa rasismia tai rasistista syrjintää Suomessa monia muita EU-maita enemmän. Rasismi on juurtunut osaksi yhteiskuntamme rakenteita ja sen vaikutukset ovat monen ihmisen elämässä kokonaisvaltaisia. Myös aiemmat tutkimukset ja yhdenvertaisuusvaltuutetun saamat yhteydenotot osoittavat rasismin olevan hälyttävän laaja ilmiö Suomessa.
Being Black in the EU -selvityksen mukaan Suomessa 66 prosenttia afrikkalaistaustaisista ihmisistä on kokenut syrjintää minkä tahansa syrjintäperusteen perusteella viimeisen viiden vuoden aikana. Selvityksessä tutkituista 13 EU-maasta afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat Suomessa kolmanneksi eniten syrjintää minkä tahansa syrjintäperusteen perusteella. Afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat Suomessa syrjintää huomattavasti enemmän kuin koko väestö. Siinä missä 16 prosenttia koko väestöstä on kokenut syrjintää, afrikkalaistaustaisista ihmisistä 57 prosenttia on kokenut syrjintää. Suomessa ero afrikkalaistaustaisten ihmisten ja koko väestön kokeman syrjinnän välillä on toiseksi suurin kaikista selvityksessä tarkastelluista maista.
Rasistista häirintää koetaan Suomessa muita selvityksen maita enemmän. 52 prosenttia vastasi kokeneensa rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat Suomessa enemmän rasistista väkivaltaa kuin muissa selvityksen maissa. 11 prosenttia vastaajista on kokenut rasistista väkivaltaa Suomessa kyselyä edeltävinä viitenä vuotena, kun 13 EU-maan yhteinen keskiarvo on neljä prosenttia. Lisäksi Suomessa lasten huoltajat raportoivat toiseksi eniten lasten kokemasta rasistisesta väkivallasta ja häirinnästä koulussa.
Being Black in the EU -selvitys osoittaa myös, että 62 prosenttia afrikkalaistaustaisista ihmisistä on kokenut rasistista syrjintää asunnon vuokraamisessa tai ostamisessa Suomessa. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulevissa asumiseen liittyvissä yhteydenotoissa näkyy runsaasti alkuperään perustuvaa syrjintää (ei sisällä ainoastaan afrikkalaistaustaisten ihmisten kokemaa syrjintää).
Lisäksi yli puolet FRA:n kyselyyn vastanneista afrikkalaistaustaisista ihmisistä on kokenut Suomessa rasistista syrjintää työnhaussa ja 47 prosenttia vastaajista on kokenut rasistista syrjintää työelämässä. Myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleissa työsyrjintää koskevissa yhteydenotoissa alkuperään liittyvät syrjintäperusteet ovat erittäin yleisiä.
Rasismiin on puututtava määrätietoisesti ja rakenteellista rasismia purettava systemaattisesti
Rasismi on vakava yhdenvertaisuusongelma. Suomessa tarvitaan suunnitelmallisia ja pitkäjänteisiä antirasistisia toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Rakenteellinen rasismi on vakava ongelma Suomessa. Hallituksen on toimittava aktiivisesti ja pitkäjänteisesti rasismia vastaan. Rasismin vastaisessa työssä on välttämätöntä huomioida rasistisen syrjinnän lisäksi laajasti rakenteellisen rasismin vaikutukset. Rasismin vastaisten toimien toteuttamiseksi on myös varattava riittävästi resursseja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman painottaa.
Suomessa on myös aukkoja syrjintää ja rasismia koskevan tiedonkeruussa. Tiedonkeruulle on syytä luoda toimivat rakenteet, jotta rasismia voidaan ehkäistä tehokkaasti.
Rasismin torjumiseksi tarvitaan lisäksi panostuksia työelämän moninaisuuden edistämiseen, viranomaisten yhdenvertaisuusosaamisen vahvistamiseen, tietoisuuden lisäämiseen rasismin eri muodoista ja rasismiin liittyvän tutkimuksen kehittämiseen sekä systemaattiseen vihapuheeseen, syrjintään ja rasismiin puuttumiseen. Lisäksi rasismin- ja syrjinnänvastainen kasvatustyö tulisi saada osaksi opettajien tutkinto-ohjelmia ja täydennyskoulutusta.
Yhdenvertaisuuslaissa säädetään viranomaisille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä työnantajille velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tehdä yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeä väline, jonka avulla voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi rasistista häirintää ja purkaa rakenteellisen rasismin vaikutuksia organisaatioissa.
Selvitys
Being Black in the EU-selvitys toteutettiin vuonna 2022 ja siinä kartoitettiin afrikkalaistaustaisten eurooppalaisten kokemuksia rasismista ja syrjinnästä viiden vuoden ajalta ennen kyselyä sekä 12 kuukauden ajalta ennen kyselyä. Suomen lisäksi selvityksessä tarkastellaan Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Luxemburgin, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Tanskan tuloksia.
Tutustu Being Black in the EU -selvitykseen.
02.11.2023
