Vealahanákkat
Ovttaveardásašvuođalágas gildojuvvon vealahanákkat leat ahki, riegádanduogáš, riikkavulošvuohta, osku, nana jáhkku, oaivil, politihkalaš doaibman, ámmátsearvedoaibma, bearašgaskavuođat, dearvvašvuođadilli, lámisvuohta, seksuála orientašuvdna ja olbmui laktáseaddji eará sivva.
Sohkabeallái, sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali čájeheapmái laktáseaddji vealaheami gieđahallá dásseárvoáittardeaddji.
Ahki mearkkaša olbmo juksan eallinagi. Ahki vealahanággan gokčá buot agiid. Ovttaveardásašvuođalága vealaheami gielddus guoská nappo buotahkásaččaid vealaheapmái.
Vealaheapmi agi vuođul sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte girjerádjosii eai luitojuvvo eahkedis dihto ahkásaš nuorat.
Riegádanduogáš mearkkaša olbmo etnalaš dahje našuvnnalaš riegádanduogáža. Riegádanduogáš sisttisdoallá maid liikeivnni ja riegádanduogážii laktáseaddji eará iešvuođaid. Olbmos sáhttá leat okta dahje máŋga riegádanduogáža ja gii beare sáhttá vealahuvvot riegádanduogážis dihte.
Láhkaásaheapmi lea earenoamáš nanus suodjalit vealaheamis, mii dáhpáhuvvá riegádanduogáža vuođul. Etnalaš riegádanduogážii vuođđuduvvi earálágan meannudeapmi sáhttá dušše hárve leat dohkálaš.
Vealaheapmi riegádanduogáža vuođul sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte romána, afrihkálašduogáš olbmo dahje eará etnalaš unnitlohkui gullevaš olmmoš ii válljejuvvo dihto bargo- dahje eará doibmii dahje son ii luitojuvvo sisa restoráŋŋii dahje gávpái.
Riikkavulošvuohta mearkkaša dan, ahte lea man nu riikka riikkavuloš. Riikkavulošvuođa sáhttá oažžut stáhtas juogo riegádettiin dahje ohcamiin. Riikkavulošvuohta meroštallá olbmo sajádaga stáhtas ja das lea mearkkašupmi indiviidda vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid dáfus.
Vealaheapmi riikkavulošvuođa vuođul sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte vistealmmuhusas visti ráddjejuvvo dušše suopmelaš olbmuide, dahje dihto joavku, degomat olgoriikkalaš olbmot, ráddjejuvvojit eret.
Gielain čujuhuvvo našuvnnalaš gielaide suoma- ja ruoŧagillii, sámegielaide, seavagillii ja dáhpáhusa mielde maiddái eará gielaide ja iešguđetlágan suopmaniidda.
Vuođđolága mielde almmolaš váldi galgá fuolahit riikka suoma- ja ruoŧagielat álbmoga čuvgehuslaš ja servodatlaš dárbbuin seammalágan vuođuštusaid mielde. Stáhta eiseválddi olis ja guovttegielat gielddalaš eiseválddi olis juohkehaččas lea vuoigatvuohta geavahit suoma- dahje ruoŧagiela. Sámi giellalága mielde sámiid ruovttuguovllus sápmelaččas lea vuoigatvuohta eiseválddiid olis áššiid divššodettiinis álot geavahit válljejumis mielde sáme- dahje suomagiela.
Vealaheapmi giela vuođul sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte guovttegielat eiseváldi bálvala dušše suomagillii dahje, ahte báŋkkus eaktudit áššehasa ipmirdit bálvalansoahpamuša eavttuid, mat fállojuvvojit dušše suoma- dahje ruoŧagillii.
Osku mearkkaša árbevirolaš máilmmioskkuid , dego ovdamearkka dihte kristtalaš oskku, isláma oskku, juvddálašvuođa ja hindulašvuođa ja maiddái ođđa oskkoldatlaš lihkadusaid.
Nana jáhkku mearkkaša ii-oskkoldatlaš máilmmi- dahje eallinoainnu. Dát leat ovdamearkka dihte ateisma ja pasifisma.
Oskkoldahkii laktáseaddji vealaheapmi sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte gártá iežas dáhtu vuostá oassálastit oskkoldaga hárjeheapmái dahje, ahte olbmo gildet geavaheamis oskosis gullevaš biktasiid dahje symbola barggus dahje skuvllas.
Oaivil mearkkaša earret eará olbmo politihkalaš ja servodatlaš oaiviliid ja oainnuid. Vealaheapmi oaivila vuođul laktása nannosit vuođđolágas dorvvastuvvon sátnefriddjavuhtii.
Vealaheapmi oaivila vuođul sáhttá leat dalle, juos olbmo eai servodatlaš dahje politihkalaš oaivila dihte fuola searvvi lahttun, juos gažaldatvuloš searvvi njuolggadusat eai eaktut čatnaseami dan ovddastan árvvuide.
Politihkalaš doaimmat mearkkašit guottiheami, dan ahte lea mielde politihkalaš doaimmas dahje dan, ahte lea bellodaga lahttu.
Vealaheapmi politihkalaš doaimmaid vuođul sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte olmmoš ii dohkkehuvvo lahttun astoáigge searvái dahje oassálastit astoáiggedoaimmaide danin, ahte dát guottiha dihto bellodaga.
Ámmátsearvedoaibma mearkkaša ovdamearkka dihte ámmátlihttu lahttuvuođa ja doaibmama das. Bargiid ii oaččo ásahit sierra sajádahkii dan vuođul, leatgo sii ámmátlihtu lahtut vai eai. Gielddus vealahit ámmátsearvedoaimma vuođul ii eastte ámmátservviid fállamis lahttoovdduid lahtuidasas.
Ovdamearkka dihte lágalaš bargodáistalandoaibmabidjui oassálastin ii leat dohkálaš ágga earálágan meannudeapmái bargoeallimis, dego ii maiddái aktiivvalašvuohta ámmátsearvedoaimmas.
Bargoeallimis vealaheami gildosa goziheamis vástidit guovlohálddahusvirgedoaimmahagaid bargosuodjalaneiseválddit.
Bearašgaskavuođat mearkkašit dan, leago olbmos bearaš, leago son náitalkeahtes, náittoslihtus, registrerejuvvon bárragaskavuođas, earránan dahje leaska.
Bearašgaskavuođaide vuođđuduvvi vealaheapmi sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte mánnábearraša eai dohkket restoráŋŋa áššehassan.
Bearašgaskavuođat eai čujut váhnenvuhtii iige áhpehisvuhtii, maidda vuođđuduvvi vealaheapmi lea gildojuvvon dásseárvolágas. Dásseárvolága čuovvuma goziha dásseárvoáittardeaddji.
Dearvvašvuođadilli mearkkaša sihke fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođadili. Dearvvašvuođadilli gokčá sihke akuhtta ja kronalaš buohcuvuođaid.
Dearvvašvuođadilli sáhttá leat maid lahka nuppi vealahanákka, lámisvuođa. Muhtumin kronalaš buohcuvuohta sáhttá doalvut lápmašuvvamii. Lassin muhtumin kronalaš buohcuvuođa sáhttá geahččat lámisvuohtan, juos dat deavdá lámisvuođa meroštallama.
Dearvvašvuođadillái vuođđuduvvi vealaheamis sáhttá leat sáhka ovdamearkka dihte das, ahte olmmoš celkojuvvo eret dán buohcuvuođaluomu dihte.
ON lámisolbmuid vuoigatvuođaid almmolašsoahpamuša mielde lámisolbmuide gullet sii, geain lea dakkár guhkesáigásaš rumašlaš, vuoiŋŋalaš, jierpmálaš dahje áiccuide laktáseaddji váddu, mii vuorrováikkuhusas iešguđetlágan eastagiiguin sáhttá eastit sin oppalaš ja beaktilis oassálastima servodahkii ovttaveardásaččat earáiguin. Lámisvuohta sáhttá leat riegádanviđá, dahje dat sáhttá leat čuovvumuš ovdamearkka dihte bárttis dahje lihkohisvuođas.
Lámisvuhtii vuođđuduvvi vealaheapmái sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte lámisolbmui eai dahkkojuvvo dán bivdaga vuođul govttolaš vuogáiduhttimat, degomat ii huksejuvvo luhppu dahje fállojuvvo fierbmebáŋkodovddaldagat čuokkisčálan.
Seksuála orientašuvdna lea iešvuohta, mii muitala, geasa olmmoš liikosta, ráhkistuvvá dahje dovdá emotionála dahje seksuála geasuhusa. Olbmo seksuála orientašuvdna sáhttá leat ovdamearkka dihte hetero, homo, lesbo dahje biseksuála.
Seksuála orientašuvdnii vuođđuduvvi vealaheapmi sáhttá dihttot ovdamearkka dihte das, ahte magistráhtas eai mieđa vihahit seamma sohkabealli leahkki bára dahje seamma sohkabeali leahkki báraide ii láigohuvvo visti sudno seksuála orientašuvnna dihte.
Sohkabeallái, sohkabealleidentitehtii ja sohkabeali čájeheapmái vuođđuduvvi vealaheami goziha dásseárvoáittardeaddji.
Olbmui laktáseaddji eará sivva sáhttá leat ovdamearkka dihte servodatlaš sajádat, bargguhisvuohta, visttihisvuohta, várit, orrunbáiki, bajiloaidnu dahje searvedoaimmaide oassálastin. Olbmui laktáseaddji eará sivva sáhttá guoskat sihke olbmo sisriegádan iešvuođaide ja vuoigatvuođalaš sajádahkii. Guovddáš lea dat, ahte sivva laktása namalassii olbmui alcces ja su iešvuođaide, ii ovdamearkka dihte olbmo doaibmamii. Lassin dat galgá buohtastuvvat lágas namalaččat máinnašuvvon eará vealahanákkaide.
Olbmui laktáseaddji eará sivvii vuođđuduvvi vealaheapmi sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte bargguhis olbmos gáibiduvvo alit dáhkádusssmáksu vistti láigoheamis.