Riikkas eretgohččuma goziheapmi
Okta ovttaveardásašvuođaáittardeaddji bargu lea gozihit olggobeale ja sorjjasmeahttun eiseváldin riikkas eretgohččuma ollašuhttima daid olgoriikkalaččaid buohta, geat áddjojuvvojit ja máhcahuvvojit riikkarájis. Gozihangeatnegasvuohta vuođđuduvvá EU máhccandirektiivii, man mielde lahttoriikkat galget ásahit beaktilis vuogádaga máhcahemiid goziheami várás. Suomas bargu lea čujuhuvvon olgoriikkalašlágas ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái.
Láhka addá ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái doaibmaválddi gozihit buot riikkas eretgohččumiid ollašuhttima. Goziheami guovddážis leat máhcaheamit, main bolesat mieđuštit olbmo, guhte máhcahuvvo. Goziheapmi čuohcá eanaš olbmuide, geat leat rašimus sajádagas, ja hástaleaddji čuozáhatriikkaide (omd. Afganistan ja Irak) čuohcci máhcahemiide, ja máhcahemiide, main lea sturron fápmogeavaheami riska.
Goziheapmi sáhttá molsašuddat praktihka gozihanbarggus viidodagas dáfus nu, ahte dat dat čuohcá buot riikkas eretgohččumiid muttuide, dahje dat sáhttá čuohcit dušše muhtun osiide das. Goziheaddji beassá máhcaheami áigge buot diliide ja sajiide. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis ii leat doaibmaváldi gaskkalduhttit máhcaheami, darvánit máhcaheami ollašuhttimii, fápmovugiid geavaheapmái dahje dasa, goas máhcaheapmi dáhpáhuvvá.
Riikkas eretgohččuma goziheami mihttomearri lea ovddidit máhcahanproseassa olmmošlaš doaibman, mii gudnejahttá olmmošvuoigatvuođaid. Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji gozihanbarggu váimmus leage árvvoštallat máhcahemiid ollašuhttima vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođageahččanguovllus.
