Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Helsingin poliisin romaneihin kohdistamassa ”KURI1”-operaatiossa syytä epäillä syrjintää
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että Helsingin poliisilaitoksen romaneihin vuosina 2013–2015 kohdistama ennaltaestämis- ja tiedonkeruuoperaatio ”KURI1” herättää olettaman etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä. Valtuutettu on antanut tänään operaation johdosta kannanoton ja suosituksia sisäministeriölle ja poliisihallitukselle.
Helsingin poliisilaitos kohdisti vuosina 2013–2015 romaneihin laajan ennaltaestämis- ja tiedonkeruuoperaation. Operaatio on jatkunut osittain myös vuosina 2016 ja 2017. Operaatio käynnistettiin toimintaohjeella, jonka mukaan tarkoituksena oli ampumistapausten ennalta estäminen sekä jo tutkinnassa olevien tapausten selvittäminen.
Operaatio on kestänyt useita vuosia ja operaation projektikoodilla varustettujen merkintöjen huomattavan määrän perusteella se on ilmeisesti kohdistunut laajasti romaniväestöön. Operaation puitteissa poliisin tiedonvälitysalustalle tehtiin yhteensä 2258 KURI1-koodilla varustettua romaneita koskevaa merkintää.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että asiassa syntyy olettama syrjinnästä. Operaation toimintaohjeen perusteella operaatio perustui yhdenvertaisuuslaissa kiellettyyn syrjivään ohjeeseen. Toimintaohjeen kirjaus romaneista, joihin tehostettua tarkkailua ja valvontaa tuli kohdistaa, on ymmärrettävissä niin, että kohteena olivat yleisesti poliisien romaniksi olettamat henkilöt, jotka liikkuivat autolla tai seurueessa. Operaation kohderyhmä on syrjinnän kiellon näkökulmasta ollut ongelmallisen laaja. Lisäksi toimintaohjeessa edellytettiin matalalla kynnyksellä puuttumaan kaikkiin valvonnassa havaittuihin rikkeisiin. Toimintaohje ei siten rajoittunut koskemaan ainoastaan operaation syynä olleita vakavia ampumistapauksia ja väkivaltarikoksia sekä niiden ennalta estämistä ja selvittämistä.
Poliisihallitus teki keväällä 2021 asiassa oma-aloitteisen laillisuusvalvontaselvityksen, jossa arviointiin, että toimintaohjeen mukaisessa menettelyssä ei ole syytä epäillä olleen kyse syrjinnästä. Valtuutettu katsoo, että Poliisihallituksen arvio toimintaohjeesta ja operaatiosta on syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisuuslain näkökulmasta puutteellinen. Selvityksen johtopäätöksenä ei myöskään esitetty, että asiaa olisi tarpeellista käsitellä romaniyhteisön kanssa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että tapahtunut on syytä ottaa vakavasti. Etniseen alkuperään perustuvassa syrjinnässä on kyse erityisen vakavasta syrjinnän muodosta. Tämäntyyppinen operaatio voi vähentää luottamusta poliisin toiminnan puolueettomuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Valtuutettu suosittelee sisäministeriölle ja Poliisihallitukselle jatkotoimia operaation toimintatapojen ja vaikutusten riittäväksi jatkoselvittämiseksi sekä asian käsittelemiseksi romaniväestön kanssa.
- Operaatiota on selvitetty vasta vuosia jälkikäteen, vaikka siitä on ainakin Helsingin poliisilaitoksella tiedetty laajasti. Tapahtuneen riittävä selvittäminen ja sen avoin käsittely on keskeistä, jotta toimenpiteet romanien poliisia kohtaan kokeman luottamuksen vahvistamiseksi onnistuvat. Romaneilla on asiassa myös oikeus riittävään tietoon, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Valtuutettu suosittelee, että operaatiota selvitetään lisää analysoimalla operaation merkintöjä. Romaniväestön näkemyksiä tulee kuulla selvitystarpeista. Valtuutettu myös suosittelee, että poliisiin rakennetaan tehokkaita toimia yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi romaniväestön kanssa. Lisäksi on syytä selvittää, onko muita vastaavia operaatiota ollut. Edelleen on tarvetta tehostaa poliisilaitoksien toimia yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden toteuttamiseksi muun muassa kouluttamalla poliisilaitoksilla säännöllisesti yhdenvertaisuudesta sekä tekemällä tehokkaat toiminnalliset yhdenvertaisuussuunnitelmat.
21.12.2021