Tietoa oikeussuojakeinoista syrjintää kokeneelle

Jos olet kokenut syrjintää tai muuta yhdenvertaisuuslain vastaisuutta, käytössäsi on useita tapoja edetä asiassa. Tällä sivulla kuvataan niitä tarkemmin. Kyseessä on yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain 8 b §:n mukainen ohjeistus syrjintää epäilevälle. Pykälän mukaan syrjintää epäilevälle tulee hänen ottaessaan yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun antaa tietoa asian käsittelystä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa, syrjintää epäilevän oikeussuojakeinoista ja mahdollisuudesta saada asiassa muuta tukea.

Ennen yhteydenottoa

Jos epäilet syrjintää tai muuta yhdenvertaisuuslain vastaisuutta, voit halutessasi ensin tiedustella epäilemältäsi toimijalta perusteluja toiminnalle, jota epäilet yhdenvertaisuuslain vastaiseksi. Jos kyseessä on viranomaistoimija, voit olla yhteydessä toimijaan esimerkiksi tekemällä kantelun tai muistutuksen. Hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti viranomaisilla ja muilla julkista hallintotehtävää hoitavilla on velvollisuus vastata asiallisiin yhteydenottoihin ilman aiheetonta viivästystä tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa rajoissa.

Yksityiseen toimijaan voit puolestaan olla yhteydessä esimerkiksi toimijan asiakaspalvelukanavia hyödyntäen. Tietyillä toimijoilla on myös suoraan lain nojalla velvollisuus perustella toimintaansa sekä antaa tietoja pyytävälle tietoja.

  • Yhdenvertaisuuslain 15 §:n 3 momentissa on työnantajaa koskeva säännös, jonka mukaan työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle henkilölle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.
  • Tasa-arvolaissa on asetettu työantajalle velvollisuus antaa perusteluja tilanteessa, jossa työntekijä epäilee tulleensa syrjityksi sukupuolensa (mukaan lukien sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu) perusteella (10 §), sekä oppilaitokselle velvollisuus antaa perusteluja opiskelijalle, joka epäilee syrjintää opetuksessa (10 a §).

Lisäksi sinulla on mahdollisuus käyttää viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) mukaisia keinoja tietojen saamiseksi asiassasi. Julkisuuslain soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden on lähtökohtaisesti annettava jokaiselle tiedon pyytäjälle tieto toimijan hallussa olevasta asiakirjasta, jollei tietoa ole säädetty lailla salassa pidettäväksi. Tämän ohella asianosaisella voi olla oikeus saada myös yleisöltä muutoin salassa pidettävää tietoa asiassa, jossa hän on asianosaisena, ellei tiedon salaamiselle myös asianosaiselta ole julkisuuslain mukaisia perusteluita.

Yhteydenoton käsittely yhdenvertaisuusvaltuutetulla

Yleistä

Jos asiasi ei ratkea yhteydenotolla toimijaan, tai ellet perustellusta syystä halua olla toimijaan yhteydessä, voit olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Valtuutetun toiminnassa noudatetaan yhdenvertaisuuslain sekä yhdenvertaisuusvaltuutetusta annetun lain säännösten ohella esimerkiksi hallintolaista ilmeneviä hyvän hallinnon periaatteita (2 luku), julkisuuslakia (lisätietoja) sekä Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta. Valtuutettuun voi olla yhteydessä omalla nimellä tai nimettömästi. Yhteydenottajan nimeä ja/tai yhteystietoja ei lähtökohtaisesti luovuteta sivullisille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei yleensä käsittele yhteydenottoja, jotka koskevat yli kaksi vuotta vanhoja tapahtumia, ellei tähän ole erityistä syytä. Emme myöskään lähtökohtaisesti käsittele asiaa, jota jokin muu toimivaltainen viranomainen jo käsittelee. 

Lisätietoja yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteydenottokanavista.

Vireilletulo

Kun yhteydenotto saapuu yhdenvertaisuusvaltuutetulle, se kirjataan lähtökohtaisesti asianhallintajärjestelmään. Samalla yhteydenotolle annetaan käsittelytunnus. Sinun kannattaa mainita käsittelytunnus aina, jos esimerkiksi toimitat lisätietoja samassa asiassa. Näin voit varmistua siitä, että lisätiedot kirjautuvat oikealle asialle. Puhelinpäivystyksessä neuvonnalla päättyville yhteydenotoille sekä tiedoksi kirjattaville palautteille ei anneta automaattisesti asianumeroa. Jos asiassa kuitenkin arviomme mukaan edellytetään kirjallista vastaamista asiakkaalle, asialle annetaan aina asianumero.

Arviointi

Kirjaamisen jälkeen asia etenee arviointiprosessiin ja arviointiryhmän kokoukseen. Jos asia on selvä ja yksiselitteinen, asian käsittelijä voi myös vastata asiakkaalle suoraan valtuutetun antaman ohjeistuksen ja vakiintuneen tulkintakäytäntömme mukaisesti.

Arviointiryhmän kokoukseen menevien asioiden osalta asian käsittelijä esittelee asian arviointiryhmälle, johon kuuluu aina vähintään ryhmän vetäjä ja asian esittelijä sekä usein myös muita käsittelijöitä. Valtuutetun työssä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi yksittäisten yhteydenottojen arviointi on jaettu kolmeen arviointiryhmään, joiden päävastuualueet ovat 1. sosiaali- ja terveys sekä asuminen, 2. työelämä ja yksityiset palvelut sekä 3. koulutus, turvallisuus ja oikeudenhoito. Myös muita elämänalueita koskevat yhteydenotot on jaettu näiden kolmen ryhmän välille.

Suurin osa valtuutetulle tulevista yksittäistä asiakasyhteydenotoista päättyy siihen, että asiakas saa asian käsittelijältä suoraan tai arviointiryhmässä sovitun mukaisesti neuvontaa ja ohjausta sekä arvion kuvailemastaan toiminnasta kirjallisen vastauksen muodossa. Asia etenee yhdenvertaisuusvaltuutetulla jatkokäsittelyyn, jos asia vaikuttaa ongelmalliselta yhdenvertaisuuslain näkökulmasta ja muutoinkin sellaiselta, että juuri yhdenvertaisuusvaltuutetun tulisi sitä selvittää yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa paljon yhteydenottoja ja joutuu siksi käytettävissä olevat resurssit huomioiden harkitsemaan tarkasti, mihin asioihin puuttuu. Valtuutetulla on laaja lakiin perustuva harkintavalta päättää, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy yksittäisen yhteydenoton perusteella. Erityisesti silloin, kun on arviomme mukaan epätodennäköistä, että asian selvittäminen valtuutetulla johtaisi syrjinnän kohteeksi joutuneen henkilön oikeusturvan toteutumiseen käytännössä prosessin lopputuloksena, pyrimme ohjaamaan yhteydenottajia ensisijaisesti muiden oikeussuojakeinojen käyttämiseen.

Jatkokäsittely

Jatkokäsittelyssä asiassa ollaan lähtökohtaisesti yhteydessä vastapuoleen esimerkiksi asian selvittämiseksi, sovinnon edistämiseksi tai muun ratkaisun löytämiseksi. Keskustelemme lähtökohtaisesti yhteydenottajan kanssa, ennen kuin otamme yhteyttä vastapuoleen. Jos asia, jossa on arviomme mukaan tapahtunut syrjintää tai muuta yhdenvertaisuuslain vastaisuutta, ei ratkea sovinnollisesti, prosessin tuloksena on usein yhdenvertaisuuslain vastaisuuden toteava perusteltu kannanottomme tai muu vastaus. Muu vastaus voi sisältää suosituksen hyvityksen suorittamisesta sekä muita suosituksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjintään puuttumiseksi.

Valtuutetun kannanotto tai muu vastaus asiassa ei ole toimijaa oikeudellisesti sitova vaan suositusluonteinen. Käytännössä toimijat kuitenkin usein huomioivat valtuutetun vastaukset toiminnassaan. Valtuutettu ei myöskään tee muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä yhdenvertaisuuslain mukaisten asioiden käsittelyssä.

Valtuutetun toimiston toimintaan tyytymätön voi tehdä valtuutetulle hallintolain mukaisen hallintokantelun tai olla yhteydessä esimerkiksi ylimpiin laillisuusvalvojiin.

Jos toimija ei kannanottomme johdosta ole halukas korjaamaan toimintaansa sopusointuun yhdenvertaisuuslain kanssa, valtuutettu voi viedä asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan oikeudellisesti sitovan ratkaisun saamiseksi tai poikkeuksellisesti avustaa asiakasta nostamaan hyvityskanteen käräjäoikeudessa taikka ryhtyä muihin toimiin asian korjaamiseksi. Työelämää koskevissa asioissa valtuutetulla ei kuitenkaan ole toimivaltaa viedä asiaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Kannanoton jälkeisiä toimia käytetään tarkoin harkiten ja useimmiten vain periaatteellisesti merkittävissä asioissa. 

Lisätietoa kantelun tekemisestä.

Yhteydenoton käsittelyn jälkeen tai yhteydenoton vaihtoehtona

Hakemus lautakuntaan tai kanne käräjäoikeudessa

Valtuutetun sekä yhdenvertaisuutta edistävän yhteisön ohella myös henkilö itse voi omassa asiassaan tehdä hakemuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai nostaa kanteen yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevassa riita-asiassa käräjäoikeudessa. Kanteen nostamista käräjäoikeudessa harkittaessa on kuitenkin aina syytä huomioida oikeudenkäyntikuluriksi eli riski joutua korvaamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut siinä tapauksessa, että kanne hylätään.

Hakemuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan voit tehdä lautakunnan nettisivuilta löytyviä ohjeita seuraten. Linkki ohjeisiin löytyy alta. Asian käsittely lautakunnassa on maksutonta. Lautakunta ei käsittele asiaa, jota toinen viranomainen jo käsittelee. Lautakunta voi kieltää toimijaa jatkamasta yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä toimintaa ja velvoittaa toimijaa täyttämään sille yhdenvertaisuuslaissa asetetut velvoitteet, tarvittaessa sakon uhalla. Lisäksi lautakunta voi antaa suosituksen syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneelle maksettavasta hyvityksestä. Lautakunta ei voi määrätä maksettavaksi vahingonkorvausta.

Hakemuksen tekeminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan.

Yhteydenotto muuhun valvovaan viranomaiseen

Jos epäilet syrjintää sukupuolen perusteella tai sukupuolten välisen tasa-arvon loukkaamista (mukaan lukien sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu), toimivaltainen viranomainen on yhdenvertaisuusvaltuutetun sijaan tasa-arvovaltuutettu. Jos asiassa on kuitenkin kyse moniperusteisesta syrjinnästä sukupuolen ja jonkin muun syrjintäperusteen nojalla, toimivaltainen viranomainen on yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun, tasa-arvovaltuutetun sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ohella syrjintää ja yhdenvertaisuutta koskevan asian voi viedä myös useiden muiden valvovien viranomaisten käsiteltäväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi ylimmät laillisuusvalvojat eli eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri, lupa- ja valvontavirasto sekä kuluttajariitalautakunta ja potilasvahinkolautakunta. Kaikilla mainituilla viranomaisilla on velvollisuus huomioida yhdenvertaisuusperiaate ja syrjinnän kielto kaikessa toiminnassaan tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa rajoissa suoraan Suomen perustuslain 6 §:n ja 22 §:n nojalla, vaikka niillä ei olisikaan nimenomaista yhdenvertaisuuslain valvontatehtävää. Erityisesti jos on tulkinnanvaraista ja epäselvää, onko tietyssä toiminnassa mahdollisesti kyse juuri yhdenvertaisuuslain vastaisuudesta vai ensisijaisesti jonkin muun lain kuin yhdenvertaisuuslain vastaisesta toiminnasta, voi asian vieminen jollekin muulle valvovalle viranomaiselle kuin yhdenvertaisuusvaltuutetulle olla tarkoituksenmukaisin tapa edetä. Henkilötietosuojakysymysten osalta toimivaltainen valvova viranomainen on tietosuojavaltuutettu.

Muutoksenhaku tuomioistuimeen tai muuhun lainkäyttöelimeen

Jos yhdenvertaisuuslain vastaisuus ilmenee asiassa, jossa on oikeus hakea muutosta, kuten esimerkiksi silloin, kun asiasta on tehty hallintopäätös, jonka liitteenä on ohjeistus muutoksen hakemisesta, ensisijainen oikeussuojakeino myös syrjinnän ja muun yhdenvertaisuuslain vastaisuuden osalta on hakea muutosta annettujen ohjeiden mukaisesti.

Jos päädyt hakemaan päätökseen muutosta, ja asia etenee tuomioistuimeen asti, voit kiinnittää tuomioistuimen huomiota yhdenvertaisuuslain 27 §:ään. Sen mukaan tuomioistuimen on sen käsiteltävänä olevassa, yhdenvertaisuuslain soveltamista koskevassa asiassa varattava yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi siltä osin kuin asia kuuluu valtuutetun toimivaltaan. Jos tuomioistuin päätyy varaamaan valtuutetulle tilaisuuden tulla kuulluksi, harkitsemme lausunnon antamista jokaisessa yksittäisessä tapauksessa erikseen. Se, ettei valtuutettu lausu asiassa, ei ole kannanotto siitä, onko asiassa tapahtunut yhdenvertaisuuslain vastaisuutta vai ei.

Epäiltäessä rikosta

Jos asiassa on syytä epäillä rikosta, toimivaltainen viranomainen käsittelemään asiaa on poliisi. Syrjintää ja yhdenvertaisuutta koskevassa asiassa voi olla kyse myös esimerkiksi syrjintärikoksesta, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kunnianloukkauksesta, virkarikoksesta tai jonkin muun rikoksen tekemisestä niin, että teolla on syrjivä motiivi. Ennen kun teet asiassa rikosilmoitusta, voit kuitenkin halutessasi olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun neuvojen ja ohjeistuksen saamiseksi.

Muu tuki ja apu

Tukea ja apua yhdenvertaisuus- ja syrjintäasioissa voit saada myös monista muista paikoista:

Voit saada tukea ja apua myös valtion, kuntien ja hyvinvointialueen neuvovilta toimijoilta eri elämänalueilla.

Rikoksen uhriksi joutuneita tukee puolestaan esimerkiksi rikosuhripäivystys ja kuluttajaoikeudellisiin kysymyksiin vastaa kuluttajaneuvonta.