Yhdenvertaisuusvaltuutettu: 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden rajaaminen kansalaisparlamentin toiminnasta on ongelmallinen yhdenvertaisuuden näkökulmasta
Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on jokaisen ihmisen perustuslaissa turvattu oikeus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai lokakuussa 2023 yhteydenoton kansalaisparlamentin osallistujille asetetusta ikärajasta. Yhteydenotossa oli kyse eduskunnan kanslian, Åbo Akademin, Tampereen yliopiston ja Sitran järjestämästä kansalaisparlamentista ja osallistujille asetetusta ikärajasta. Kansalaisparlamentin osallistujien valinta oli toteutettu siten, että mahdollisuus tulla valituksi oli 18–79-vuotiailla henkilöillä. 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt oli siten rajattu pois kansalaisparlamentin toiminnasta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää ikärajausta, jolla 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt on rajattu pois kansalaisparlamentin toiminnasta syrjivänä. Vaikka päävastuun kansalaisparlamentin toteuttamisesta olivat kantaneet yliopistot, kasalaisparlamentti oli toteutettu yhteistyössä eduskunnan kanslian kanssa. Koska eduskunnan kanslialla on viranomaisena ollut toiminnan käytännön toteuttamisen näkökulmasta merkittävä rooli, erilainen kohtelu iän perusteella voisi yhdenvertaisuuslain mukaan olla hyväksyttyä vain, jos se perustuu lakiin ja sillä on perusoikeusjärjestelmämme kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Osallistuminen päätöksenteon kehittämiseen – joka tapahtuu myös tieteellistä tutkimusmetodia hyödyntäen – on osa jokaisen ihmisen perustuslaissa turvattuja osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksia.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden erilaiselle kohtelulle kansalaisparlamentin osallistujille asetetun ikärajan osalta ei ole ollut yhdenvertaisuuslain 11 §:n 1 momentissa vaadittua lakiperustaa.
Asiassa ei ole tuotu valtuutetun tietoon sellaisia perusteita, joiden vuoksi olisi perusteltua sulkea 80-vuotiaat kansalaisparlamenttia koskevan toiminnan ulkopuolelle.
Viranomaisella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Eduskunnan kanslialla on yhdenvertaisuuslain 5 §:n mukaisesti viranomaisena myös velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Myös yliopistoilla on koulutuksen järjestäjänä vastaava velvollisuus yhdenvertaisuuslain 6 §:n nojalla.
Valtuutettu pitää edellä manituilla perusteilla kansalaisparlamentin ikärajausta hyvin ongelmallisena syrjinnän vastaisen lainsäädännön, viranomaisen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden sekä kansalaisparlamentin tavoitteiden näkökulmasta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu edellyttää, että mikäli eduskunnan kanslia kokeilun perusteella ottaa kansalaisparlamentin tyyppisen demokraattisen innovaation käyttöön jatkossa, kokeilussa käytössä ollut yläikäraja tulisi poistaa.
Lue yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto kokonaisuudessaan täältä: https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/-/yhdenvertaisuusvaltuutetun-saama-yhteydenotto-kansalaisparlamentin-ikarajausta-koskevassa-asiassa-ja-siina-saatu-selvitys
27.03.2024
