Vammaisten henkilöiden työelämäosallisuutta on parannettava – Ihmisoikeuskeskuksen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun käsikirja tarjoaa ratkaisuja työllisyyden edistämiseksi
Julkisuudessa on keskusteltu paljon vammaisten henkilöiden työllisyyden parantamisesta. Lainsäädännöllä voidaan tehdä paljon tilanteen parantamiseksi, mutta sen rinnalla vammaisten henkilöiden asemaa työelämässä voidaan edistää myös muuttamalla käytäntöjä ja lisäämällä tietoisuutta. Ihmisoikeuskeskus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu ovat julkaisseet käsikirjan vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämiseksi ja oikeuksien vahvistamiseksi työelämässä.
Käsikirjan tavoitteena on tukea työnantajia sekä KELA:n, TE-toimistojen ja vammaispalvelujen asiantuntijoita vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämisessä. Erilaisissa viranomaispalveluissa on toimintamalleja, jotka eivät nykyisellään edistä vammaisten henkilöiden oikeutta työelämään. Esimerkiksi työhaastatteluun on helpompi päästä lyhyellä varoitusajalla, jos vammaispalveluissa tehdään ennakoivia päätöksiä henkilökohtaisesta avusta työhaastatteluihin sen sijaan, että apua täytyisi hakea joka haastattelua varten erikseen.
Ihmisoikeuskeskuksen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun käsikirjassa esitetään monia ratkaisuja yhdenvertaisempien toimintamallien rakentamiseksi ja vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämiseksi. Käsikirjaan on koottu monipuolisesti tietoa ja työelämän yhdenvertaisuutta edistäviä käytäntöjä muun muassa etuuksista, kohtuullisista mukautuksista, YK:n vammaisyleissopimuksesta, rekrytoinnista sekä apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalveluista.
- YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa Suomea edistämään vammaisten henkilöiden työllistymistä. Parantamalla vammaisten henkilöiden työelämäoikeuksia parannetaan myös pääsyä muihin oikeuksiin, kuten riittävään toimeentuloon, Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio toteaa.
Suomessa on suuri määrä työkykyisiä vammaisia henkilöitä, jotka ovat tahtomattaan työelämän ulkopuolella. Vammaiset henkilöt kokevat paljon syrjintää työelämässä. Suuri osa syrjinnästä johtuu yhteiskunnan rakenteista ja vallitsevista asenteista.
Ihmisoikeuskeskus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu painottavat, että vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuden edistäminen vaatii aktiivisia ja määrätietoisia toimia sekä lainsäätäjiltä, viranomaisilta että työnantajilta.
- Yhteiskunnassamme on muutettava asenteita vammaisia henkilöitä kohtaan. Vammaiset henkilöt ovat ja haluavat olla työntekijöitä, johtajia ja yrittäjiä siinä missä vammattomatkin. Asennemuutos ja työelämän yhdenvertaisuus eivät tapahdu itsestään, vaan vaativat aktiivista ja suunnitelmallista toimintaa. Tämän vuoksi kokosimme tietoa vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämisestä työelämässä yksiin kansiin, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Tutustu Suuntana vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus työelämässä -käsikirjaan (pdf).
Tiedote viittomakielellä yhdenvertaisuusvaltuutetun YouTube-kanavalla.
27.10.2022