Syrjintä on syvällä yhteiskuntamme rakenteissa - Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää lakimuutoksia yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien parantamiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu luovuttaa tänään kertomuksen eduskunnalle yhdenvertaisuuden toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Kertomus antaa katsauksen yhdenvertaisuuden tilasta Suomessa sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ulkomaalaisten oikeuksiin ja ihmiskauppaan liittyen. Valtuutettu suosittaa eduskunnalle lakimuutoksia, jotta yhdenvertaisuus ja perusoikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin. Syrjintä on edelleen syvällä suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa.
Syrjintää koetaan edelleen Suomessa paljon ja yhteiskunnassamme on eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita. Oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti kaikkien kohdalla.
Yhteydenottomäärät valtuutetulle ovat kasvaneet vuosittain merkittävästi. Eniten valtuutettuun otetaan yhteyttä vammaisuuteen ja alkuperään perustuvasta syrjinnästä. Syrjintä ja rasismi vaikuttavat monen ihmisen elämään kokonaisvaltaisesti, lapsuudesta asti. Vielä tänäkin päivänä vähemmistöt kokevat etnistä profilointia turvallisuusviranomaisten taholta, samaa sukupuolta olevalle parille jätetään asunto vuokraamatta, vammainen henkilö kohtaa rakenteellisia esteitä työllistymisessä ja ruotsinkielinen henkilö ei saa palvelua äidinkielellään.
- Yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat sidoksissa yhteiskunnan arvo- ja asenneilmastoon. Ennakkoluulojen ja rakenteellisen syrjinnän purkaminen on välttämätöntä yhdenvertaisemman yhteiskunnan luomiseksi, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tulee luovuttaa eduskunnalle kertomus joka neljäs vuosi ja nyt luovutettava kertomus on valtuutetun toinen. Eduskuntakertomus käsittelee laajasti valtuutetun toimivallan eri puolia: yhdenvertaisuutta, syrjintää, ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista, ihmiskaupan vastaista työtä ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvontaa.
Syrjinnän uhrien oikeussuojaa on välttämätöntä vahvistaa yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa
Yhdenvertaisuuslain uudistusesitys on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2022. Esityksen tavoitteena on vahvistaa syrjinnän uhrin oikeussuojaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä, että uudistuksessa vahvistetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan roolia syrjintään puuttumisessa. Lautakunnalla tulee olla mahdollisuus päättää syrjinnän uhrille maksettavasta hyvityksestä silloin kun lautakunta arvioi, että syrjinnän kieltoa on rikottu. Tämä olisi kansainvälisten suositusten mukaista ja sitä kannattavat monet kansalais- ja työmarkkinajärjestöt.
Erityisen tärkeää on vahvistaa oikeussuojaa työelämässä. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä laajaa syrjintää ja esimerkiksi vammaisten ihmisten työllistymiselle on monia rakenteellisia esteitä.
- Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, ettei syrjintään puututa riittävästi. Tehokas tapa parantaa syrjinnän uhrin asemaa on antaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle oikeus määrätä hyvitys sekä laajentaa lautakunnan ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivalta kattamaan myös työelämän syrjintä, Stenman korostaa.
- Suomi on melkein ainoa EU-valtio, jossa riippumattomalla valtuutetulla ei ole toimivaltaa puuttua työelämässä tapahtuvaan syrjintään, Stenman jatkaa.
Yhdenvertaisuuden edistäminen osaksi kaikkea yhteiskunnan uudistamistyötä
Eduskuntakertomuksessa korostetaan tarvetta sitoa yhdenvertaisuuden edistäminen yhä suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin kaikkiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Yhdenvertaisuusarviointi on otettava keskeisesti mukaan, kun arvioidaan muutosten vaikutuksia – oli kyse sote-uudistuksesta, tekoälyn käytöstä automatisoidussa päätöksenteossa tai liikenteen kehittämisestä. Viranomaisten on tehtävä lakisääteisestä yhdenvertaisuussuunnittelusta osa johtamisen työkaluja, ja tässä valtioneuvoston tulee johtaa esimerkillä.
Ihmiskaupan uhrien ja ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista on parannettava
Viime vuosina valtuutettu on työssään ulkomaalaisten oikeuksien edistämiseksi sekä maastapoistamisen täytäntöönpanon valvojana havainnut yhä enenevässä määrin tapauksia, joissa lapsen perustavaa laatua olevat oikeudet eivät toteudu. Valtuutettu katsoo, että ulkomaalaislakia on muutettava muun muassa lapsen edun toteutumiseksi.
- Tyypillisimmillään on kyse tilanteesta, jossa toinen vanhemmista erotetaan lapsesta käännyttämällä vanhempi pois Suomesta. Lapsen edun ja oikeuksien sekä perhe-elämän täysimääräiseksi toteutumiseksi ulkomaalaislakia on muutettava. Myös palautuskiellon kunnioittaminen kaikissa tilanteissa on varmistettava, Stenman painottaa.
Ihmiskaupan vastaista työtä tehdään koko ajan laajemmin viranomaisissa, järjestöissä ja myös yrityksissä. Valtuutetun työssä ihmiskaupparaportoijana korostuu erityisesti tarve vahvistaa ihmiskaupan uhrien oikeuksia ja tekijöiden rikosvastuuta. Ihmiskaupan uhrien vaikeaan ja haavoittuvaan asemaan on luotava turvaa oleskelupien, turvallisen asumisen, vahvojen tukipalvelujen ja toimivan rikosprosessin keinoin. Ihmiskaupan vastaisen työn kehittämiseksi on tutkimustietoa, toimintaohjelma ja suosituksia. Näiden konkreettisella toteuttamisella voidaan puuttua tähän vakavaan ihmisoikeusongelmaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022.
31.03.2022