Hallituksen esitysluonnos uudesta perusoikeusseurannasta ei täytä EU:n vaatimuksia

EU:n uusi maahanmuuttosääntely edellyttää, että riippumaton toimija seuraa perusoikeuksien toteutumista seulonta- ja rajamenettelyissä Suomessa. Hallituksen esitysluonnoksessa seurantatehtävä on osoitettu yhdenvertaisuusvaltuutetulle ilman riittäviä resursseja. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei voi vastaanottaa tehtävää ilman henkilöstöresursseja, joilla tehtävä on mahdollista toteuttaa asianmukaisesti. Jos riittäviä resursseja ei turvata, valtuutettu tulee ilmaisemaan komissiolle, ettei Suomi täytä EU-sääntelyn vaatimuksia ja asiassa tulisi käynnistää rikkomusmenettely Suomea vastaan.

EU:n uusi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus uudistaa laaja-alaisesti turvapaikkasääntelyä. Sopimuksella otetaan muun muassa käyttöön täysin uusi seulontamenettely, jonka lisäksi rajamenettely muutetaan pakolliseksi ja sen käyttöä laajennetaan. Rajamenettely on lyhyessä ajassa suoritettava turvapaikkamenettely, jonka aikana hakijan liikkumisvapautta rajoitetaan. Seulonta puolestaan on nopea menettely, jossa turvapaikanhakijoiden ja ilman maahantulon edellytyksiä saapuneiden henkilöiden tausta ja tilanne tarkistetaan ja heidät ohjataan turvapaikka  tai palauttamismenettelyihin. 

Uusilla ja laajennetuilla menettelyillä on merkittäviä vaikutuksia turvapaikanhakijoiden asemaan. Ne sisältävät myös merkittäviä perusoikeusriskejä. Menettelyt koskevat erityisen merkityksellisiä perusoikeuskysymyksiä kuten ehdotonta palautuskieltoa, jolloin virheillä voi olla kohtalokkaita seurauksia turvaa hakevien ihmisten turvallisuudelle. Menettelyt ovat hyvin nopeita, mikä kasvattaa virheiden tekemisen mahdollisuutta. Osaan menettelyistä, kuten seulontamenettelyyn, liittyy rajalliset valitusmahdollisuudet, mikä entisestään lisää riskejä siitä, ettei virheitä saada korjattua.

Maahanmuuttosääntelyn tiukennusten ja hakijoiden oikeuksien heikennysten vastapainoksi EU-sääntely edellyttää uuden perusoikeuksien seurantamekanismin perustamista Suomeen. Mekanismi seuraisi perusoikeuksien toteutumista seulonta- ja rajamenettelyissä. Seurantatehtävän taustalla on tavoite varmistaa, että EU:n perusoikeuskirjaa ja muita kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan täysimääräisesti. Lisäksi tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja vastuunkantoa.

Seurantatehtävää ollaan esittämässä yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää mahdollisena, että seurantatehtävä lisätään valtuutetun muiden toimivaltuuksien rinnalle. Tämä kuitenkin edellyttää, että uuden tehtävän toteuttamiseen turvataan riittävät resurssit, jotka mahdollistavat tehtävän tehokkaan ja vaikuttavan toteutuksen.

Juuri lausuntokierroksella käynyt hallituksen esitysluonnos ei mahdollista perusoikeuksien seurannan aitoa toteutumista. Seurantatehtävälle ei esitysluonnoksessa osoiteta sen edellyttämiä henkilöstöresursseja. Jos tehtävälle ei osoiteta riittäviä resursseja, ei yhdenvertaisuusvaltuutettu voi ottaa tehtävää vastaan.

Uusi tehtävä pitää sisällään laajasti eri perusoikeuksien toteutumisen seurantaa. Tehtävässä tulisi seurata, noudatetaanko seulonta- ja rajamenettelyiden aikana kansainvälistä oikeutta, erityisesti turvapaikkamenettelyyn pääsyn, palauttamiskiellon periaatteen, lapsen edun ja säilöönottoa koskevien sääntöjen osalta. Tehtävän luonne edellyttää riittävää henkilöstöä, joka voi toteuttaa tiedonkeruuta, analyysia, tarkastuksia, rakenteellista edistämistyötä, kansallisen tilanteen peilaamista kansainvälisiin velvoitteisiin ja oikeuskäytäntöön sekä tiivistä yhteydenpitoa eri perusoikeustoimijoiden ja toimeenpanevien viranomaisten kanssa. Menettelyiden nopeus edellyttää seurannalta joustavuutta, ketteryyttä ja reaktionopeutta. Seurantatehtävä on perustettava niin, että perusoikeuksien seuranta on mahdollista toteuttaa tehokkaasti ja EU:n edellyttämällä tavalla.

Seulonta-asetuksessa todetaan nimenomaisesti, että seurantamekanismille on annettava riittävät resurssit. Myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten asemaa koskeva direktiivi edellyttää, että resurssien riittävyydestä on varmistuttava erityisesti silloin, kun uusia tehtäviä säädetään. Hallituksen esitysluonnoksessa tehtävää varten on osoitettu ainoastaan yhden henkilötyövuoden resurssit.

– Nyt esitysluonnoksessa osoitetut resurssit eivät mitenkään riitä näin merkittävän tehtävän toteuttamiseen. Jos riittäviä resursseja ei turvata, valtuutettu tulee ilmaisemaan komissiolle, ettei Suomi täytä EU-sääntelyn vaatimuksia ja asiassa tulisi käynnistää rikkomusmenettely Suomea vastaan, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.

Myös eduskunnassa on linjattu seurantatehtävän merkityksestä. Hallintovaliokunta käsitteli seulonta-asetusehdotusta silloisen puheenjohtaja Riikka Purran johdolla vuonna 2021. Valiokunta totesi, että seurantatehtävän perustaminen Suomeen on perusteltua, koska seulontamenettelyssä tehdyistä ratkaisuista ei saa hakea erikseen muutosta. Juuri päättyneellä lausuntokierroksella myös esimerkiksi oikeusministeriö piti resurssitarvetta merkittävästi suurempana kuin esitysluonnoksessa oli esitetty ja korosti, että seurantatehtävässä on kyse perusoikeuksien valvonnan ydinalueesta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että tehtävän suorittaminen edellyttää noin viiden henkilötyövuoden resursointia sekä 50 000 euron vuosittaista toimintamäärärahaa.

Seulonta-asetus velvoittaa myös, että perusteltujen oikeudenloukkauksia koskevien väitteiden asianmukainen tutkinta varmistetaan. Tätä tehtävää ei hallituksen esitysluonnoksessa olla osoittamassa yhdenvertaisuusvaltuutetulle, vaan asiasta säädettäisiin viitaten toimeenpanevien viranomaisten kanteluiden käsittelyyn ja hallintolain mukaisiin menettelyihin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että esitetyn kaltainen muotoilu ei vaikuta riittävältä turvaamaan seulonta-asetuksen edellytyksiä.

Lue yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto kokonaisuudessaan: 

• Lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi.

18.02.2026