Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus: Rasismin ja vihapuheen yleistyminen politiikassa on huolestuttava ilmiö
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa vuoden 2023 vuosikertomuksessaan, että vuosi 2023 oli monin tavoin ristiriitainen. Myönteistä kehitystä tapahtui, kuten kesäkuussa voimaan astuneet muutokset yhdenvertaisuuslaissa, joka laajensi valtuutetun toimivaltaa selvittää työelämässä tapahtunutta syrjintää. Huolenaiheina ovat esimerkiksi koulutuksessa tapahtuva häirintä ja ulkomaalaisten oikeuksien heikkeneminen. Valtuutettu on myös huolissaan siitä, että rasismi ja vihapuhe uhkaavat normalisoitua politiikassa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli vuonna 2023 yhteensä 2411 yhteydenottoa. Näistä suurin osa, noin 72 %, koski syrjintää. Kuten vuonna 2022, yhteydenottojen määrä jatkoi kasvuaan myös vuonna 2023. Syrjintäperusteista eniten yhteydenottoja tuli kokonaisuuksittain tarkasteltuna vammaisuuden ja terveydentilan sekä toisaalta alkuperän, kansalaisuuden ja kielen perusteella. Lisäksi erityisesti ikäsyrjintään työhönotossa liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneen sen jälkeen, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu sai toimivallan valvoa työelämän syrjintäasioita 1.6.2023 alkaen yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksen myötä.
- Uudistus on merkittävä, sillä työelämän yhdenvertaisuudella on laaja vaikutus yhdenvertaisuuden toteutumiseen myös yhteiskunnan muilla elämänalueilla. Esimerkiksi se, pääseekö henkilö yhdenvertaisesti osaksi työelämää, vaikuttaa keskeisesti myös hänen muiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman toteaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai 372 työsyrjintään liittyvää yhteydenottoa. Yli kolmasosa valtuutetulle tulleista työelämän syrjintäyhteydenotoista koski työhönottoa. Rekrytointisyrjintään liittyvien yhteydenottojen suuri määrä on poikkeuksellista, sillä perinteisesti viranomaisvalvonnassa ja tuomioistuimissa on korostunut työsuhteen päättämiseen liittyvät syrjintätapaukset. Rekrytointiin liittyvissä yhteydenotoissa yleisimmät syrjintäperusteet olivat ikä, kieli, kansalaisuus, muu henkilöön liittyvä syy sekä vammaisuus.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleet syrjintään liittyvät työelämäyhteydenotot N = 372.
Rasismin ja vihapuheen normalisoituminen suomalaisessa yhteiskunnassa herättävät huolta, pelkoa ja turvattomuutta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan siitä, että rasismi ja vihapuhe uhkaavat normalisoitua politiikassa. Ilmiö vaikuttaa laaja-alaisesti koko yhteiskuntaan.
- Tutkimuksista tiedämme, että tapa, jolla käytämme kieltä – myös eri vähemmistöryhmistä – merkityksellistää, rakentaa, uusintaa ja muuttaa sosiaalista todellisuutta ympärillämme. Kieli on yhtäällä todellisuuden kuva ja toisaalla todellisuuden rakentaja, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo.
Valtuutetulle tulleet yhteydenotot kuvastavat, kuinka rasismin ja vihapuheen normalisoituminen suomalaisessa yhteiskunnassa herättävät huolta, pelkoa ja turvattomuutta, erityisesti eri vähemmistöryhmissä.
Julkisen keskustelun koveneminen on heijastunut yhdenvertaisuusvaltuutetun saamien koulutukseen liittyvää häirintää koskevien yhteydenottojen määrään. Valtuutettu saa häirintäyhteydenottoja eri syrjintäperusteisiin liittyvästä kiusaamisesta, mutta suurin osa liittyy epäilyyn rasistisesta häirinnästä.
Yhdenvertaisuuslain uudistuttua 1.6.2023 alkaen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien velvoitetta puuttua häirintään vahvistettiin.
Ulkomaalaisten oikeuksia heikennetään useilla lainsäädäntömuutoksilla
Vuoden 2023 aikana valtioneuvosto on valmistellut useita lainsäädäntömuutoksia, jotka vaikuttavat heikentävästi ulkomaalaisten asemaan Suomessa. Hallitusohjelmassa linjataan useista ulkomaalaislakia, vastaanottolakia, kansalaisuuslakia ja kotoutumispalveluita koskevista uudistuksista. Kaavailtujen lainsäädäntömuutosten yhteisvaikutukset ovat todennäköisesti vakavia.
- Ulkomaalaislainsäädäntöä koskevilla muutosehdotuksilla ei ole esitetty mitään painavia yhteiskunnallisia perusteita tai hyötyjä, jotka oikeuttaisivat ulkomaalaisten oikeuksien rajoittamista, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on toiminut naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana vuodesta 2022. Väkivallan vastaisessa työssä on keskeistä, että väkivallan uhrin palveluista on selkeä valtakunnallinen suunnitelma. Hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa niin uhrien tunnistamisessa kuin heidän tukemisekseen, ja siksi valtuutettu kannattaa velvoittavaa lainsäädäntöä, jossa varmistetaan lähisuhdeväkivallan vastaisen työn koordinaatiorakenteet ja toimivat palveluketjut.
Ihmiskaupan vastaisessa työssä yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää poikkihallinnollisen ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman tuloksia merkittävinä. Toimintaohjelman puitteissa on rahoitettu eri toimenpiteitä ja kehitetty eri valtionhallinnon toimijoiden välistä koordinaatiolta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka toimiala on laaja. Eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa. Valtuutetun tehtäviin kuuluu tämän lisäksi ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana.
Lue lisää kaikesta yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta vuosikertomuksesta 2023: Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2023 (PDF).
05.06.2024
