Tyttönä turvatonta? Seksuaalikasvatuksella väkivaltaa vastaan
Elämä tyttönä ei saa olla turvatonta. Kuitenkin tutkimukset ja esimerkiksi tuoreimman kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että tytöt kokevat Suomessa paljon seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Myös verkkohäirintä on hyvin yleistä tytöille. Seksuaalikasvatus on keskeinen ennaltaehkäisevä keino häirintää ja väkivaltaa vastaan. Jokaisella nuorella on oikeus seksuaalikasvatukseen ja seksuaalikasvatuksen avulla toteutetaan jokaiselle kuuluvia seksuaalioikeuksia. Tyttöjen ja kaikkien lasten oikeutta turvallisuuteen voidaan edistää jo varhaiskasvatuksesta alkaen sukupuolisensitiivisellä kehotunnekasvatuksella, jolla puretaan haitallisia stereotypioita.
Tytöt kokevat paljon häirintää
Syksy on tuonut huolestuttavia uutisia tyttöjen kokemasta väkivallasta ja seksuaalisesta häirinnästä. Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan tyttöjen häirintäkokemukset eivät ole vähenemään päin. Lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää. Lisäksi Tilastokeskuksen sukupuolistuneen väkivallan yleisyyttä selvittäneestä väestökyselystä 2021 käy ilmi, että erityisesti nuoret naiset altistuvat väkivallalle niin seurustelusuhteissa kuin muissa lähisuhteissa, verkossa ja työelämässä. Esimerkiksi lähes puolet 16–17-vuotiaista tytöistä, joilla oli seurustelukokemuksia, oli ehtinyt kokea fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa kumppaninsa taholta. Häirinnän ja vihapuheen osalta Tasa-arvobarometristä 2017 ilmeni, että naiset kokevat seksuaalista häirintää ja sukupuolistunutta vihapuhetta selvästi miehiä useammin ja että sukupuolen lisäksi nuori ikä ja vähemmistöön kuuluminen altistavat naisia häirinnälle. Myös muissa tutkimuksissa on tuotu esille lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta.
Seksuaalikasvatuksella ehkäistään väkivaltaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Järjestimme kesän kynnyksellä pyöreän pöydän tapaamisen seksuaalikasvatuksesta. Tavoitteena oli saada tietoa lapsista ja nuorista ja seksuaalikasvatuksen hyödyntämisestä väkivallan vastaisessa työssä. Ennaltaehkäisy on yksi Istanbulin sopimuksen mukaisista väkivallan torjunnan peruspilareista. Ajatuksena on, että väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia – koulutusta, kasvatusta ja valistusta – uhrien tuen ja tekijöiden rikosvastuun rinnalle. Perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta seksuaalikasvatus on myös osa lasten sivistyksellisiä oikeuksia ja tukee seksuaalioikeuksien toteutumista läpi elämän.
Seksuaalikasvatus tulisi ymmärtää laaja-alaisesti siten, että aihetta käsiteltäisiin jo varhaiskasvatuksessa – lasten kehotunnekasvatuksena – ja ala-asteella eri oppiaineissa. Seksuaalikasvatuksessa kyse on tunnetaidoista, kehon tuntemisesta, rajojen tunnistamisesta, toisten kunnioittamisesta ja suostumuksesta. Lasten kanssa voidaan lähteä liikkeelle jo siitä, että nimetään kaikki kehonosat, pimpit ja pippelit mukaan lukien, ja annetaan lapsille esimerkiksi vessarauha. Vain sellaisia asioita voi suojella ja arvostaa, joilla on nimi. Kouluissa on mahdollista ottaa mallia esimerkiksi Amnestyn Puhutaan suostumuksesta -materiaalista (pdf).
Somea ja kaikkialle ulottuvaa teknologiaa ei pidä sivuuttaa
Nudeja, dickpickejä ja groomausta, tiktokissa, snapissä ja kaikkialla internetissä. Pyöreässä pöydässä lasten ja nuorten parissa toimivien järjestöjen viesti oli selvä: lapset ja nuoret kokevat, etteivät aikuiset ymmärrä heidän maailmaansa, varsinkaan verkon ja sosiaalisen median merkitystä ja käytäntöjä. Samalla Suomessa on arvioitu, että käytännössä kaikilla yli 7-vuotiailla lapsilla on pääsy älypuhelimeen – vaikkei omaa vielä olisikaan. Häirintä verkossa on erityisesti tytöille arkipäiväistä, mutta vain harva kertoo tapauksista aikuisille. Vuorovaikutuksen digitaalinen ulottuvuus ja some tulisikin sisällyttää aina seksuaalikasvatukseen.
Seksuaalikasvatus kiinteäksi osaksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä
Haitalliset stereotypiat kyseenalaistava, sukupuolisensitiivinen seksuaalikasvatus ja pienten lasten kehotunnekasvatus toteutuu hyvin vaihtelevasti valtakunnallisesti. Yhdenvertaisuusvaltuutetun pyöreän pöydän perusteella vaikuttaa siltä, että lasten kanssa toimivien ammattikasvattajien ja opettajien osaaminen toimia seksuaalikasvattajana ja turvallisena aikuisena kaikissa tilanteissa ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyn tuloksia voi tarkastella oppilaitoskohtaisesti, ja tuloksia kannattaakin käyttää myös häirinnän ja väkivallan vastaisen työn mittareina. Laajemmin seksuaalikasvatus tulisi linkittää osaksi varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten lakisääteistä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyötä sekä näkyväksi osaksi kansallista tasa-arvopolitiikkaa. Niin varhaiskasvatuksen kuin koulutuksen järjestäjillä on velvoite laatia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, sekä puuttua häirintään.
Seksuaalikasvatus on keskeinen keino seksuaalisen häirinnän sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Ilman sitä emme saa Suomesta nykyistä turvallisempaa ja parempaa paikkaa kaikenlaisille tytöille.
Lisätietoa:
.png/d9492cc6-7684-4955-9f16-5ded286fd694?t=1669359444050)