Turvapaikanhakua rajoittava poikkeuslaki on perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden sekä EU-oikeuden vastainen
Eduskunta käsittelee tällä hetkellä turvapaikanhakua rajoittavan poikkeuslain (laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi 482/2024) voimassaolon jatkamista 31.12.2026 saakka. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että turvapaikanhakua rajoittavan poikkeuslain voimassaoloa ei tule jatkaa, sillä se loukkaa useita perus- ja ihmisoikeuksia.
Suomi sääti useiden perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden sekä EU-oikeuden vastaisen turvapaikanhakua rajoittavan poikkeuslain kesällä 2024. Poikkeuslaki säädettiin alun perin määräaikaisena vuoden ajaksi. Hallitus on esittänyt sen voimassaolon jatkamista vuoden 2026 loppuun, ja esitystä käsitellään tällä hetkellä eduskunnassa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että perus- ja ihmisoikeuksien kanssa ristiriidassa olevan poikkeuslain voimassaoloa ei tule jatkaa.
Maahanmuuton välineellistämisen torjumiseen on vaihtoehtoja
EU:n parlamentti ja neuvosto ovat hiljattain hyväksyneet niin kutsutun kriisiasetuksen, jonka soveltaminen alkaa vuonna 2026. Asetuksessa säädetään muun muassa niistä keinoista, joilla EU ja sen jäsenvaltiot voivat vastata välineellistettyyn maahanmuuttoon kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita kunnioittaen. Kriisiasetus ei mahdollista turvapaikkahakemusten vastaanoton rajoittamista. Sen sijaan välineellistettyyn maahantuloon voidaan vastata esimerkiksi ohjaamalla kaikki tulijat rajamenettelyyn ja pidentämällä sen enimmäiskestoa.
Myös Suomen kansallisessa lainsäädännössä on jo olemassa keinoja tilanteisiin, joissa turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa nopeasti. Ulkomaalaislaki ja vastaanottolaki sisältävät säännöksiä ja rakenteita, joilla tällaisiin tilanteisiin voidaan reagoida. Esimerkiksi vastaanottolain 12 §:n mahdollisuutta perustaa järjestelykeskuksia ei ole hyödynnetty.
Yllä esitetyt vaihtoehdot ovat sellaisia, joiden voidaan katsoa olevan paremmin sopusoinnussa perustuslain, Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, ja EU-oikeuden kanssa. Lisäksi nämä vaihtoehdot turvaavat edes minimitasolla maahan tulevien henkilöiden oikeuksia.
Itärajan sulun jatkaminen vaarantaa vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa
Turvapaikanhakua rajoittavan poikkeuslain lisäksi itäraja on pidetty suljettuna rajavartiolain nojalla tehdyn valtioneuvoston keskittämispäätöksen perusteella. Itärajalla ei ole yhtäkään rajanylityspaikkaa avoimena turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun arvion mukaan itärajan kiinni pitäminen rajavartiolain nojalla vaarantaa vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa. Jokaisella tulisi olla aito ja tosiasiallinen pääsy turvapaikkamenettelyyn. Aitoa ja tosiasiallista pääsyä turvapaikkamenettelyyn ei voida katsoa olevan olemassa, mikäli maarajalla ei ole avoinna olevia rajanylityspaikkoja, tai niillä ei oteta vastaan turvapaikkahakemuksia.
Perustuslakivaliokunta totesi rajavartiolakia muutettaessa vuonna 2022, että ”lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus”. Itäraja on pidetty suljettuna yhtäjaksoisesti koko vuoden 2024 ja alkuvuoden 2025. Hallitus uusi päätöksen pitää kiinni itärajan rajaylityspaikat huhtikuussa 2025. Päätös on voimassa toistaiseksi. On selvää, ettei tilanne ole enää lyhytaikainen ja ajallisesti vain täysin välttämättömään rajattu toimenpide.
Suomella on valmius käsitellä turvapaikkahakemukset perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen
Hallituksen esityksessä itärajalta turvapaikkaa hakeneiden määrää kuvataan varsin mittavaksi ryhmäksi, jonka arvioidaan ylittävän viranomaisten kyvyn vastanottaa hakemuksia, tarjota vastaanottopalveluita ja käsitellä hakemuksia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan arvio ei vastaa aikaisempia kokemuksia suurtenkin turvapaikanhakijamäärien vastaanottamisesta.
Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Keväällä 2022, Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, Suomi vastaanotti muutamassa viikossa kymmeniä tuhansia Ukrainasta pakenevia ihmisiä. Tilapäistä suojelua on myönnetty yli 60 000 henkilölle, ja he ovat päässeet esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Näissä tilanteissa viranomaiset kykenivät vastaamaan tilanteisiin oikeusvaltion periaatteita ja perusoikeuksia kunnioittaen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että Suomen viranomaisilla on korkeatasoinen ammattitaito ja valmiudet vastaanottaa turvapaikanhakijoita sekä käsitellä hakemukset asianmukaisesti. Tilannetta voidaan hallita tavalla, joka samanaikaisesti turvaa sisäisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen sekä perus- ja ihmisoikeudet.
07.05.2025