Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Vuoden 2023 loppupuolella julkaistiin useita kansainvälisiä ja kansallisia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka muistuttavat siitä, että rasismi on edelleen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Tulokset alleviivaavat tarvetta ryhtyä välttämättömiin toimiin rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Rasismiin ja syrjintään pitää puuttua. Kansainvälisten sopimusten Suomelle asettamien velvoitteiden lisäksi perustuslaissa säädetään julkisen vallan velvoitteesta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä kielletään syrjintä. Yhdenvertaisuuslainsäädäntö täsmentää perustuslakiin kirjattua syrjinnän kieltoa ja edellyttää aktiivisia toimia syrjintään puuttumiseksi.
Tuoreimman Euroopan unionin perusoikeusviraston julkaiseman Tummaihoisena EU:ssa -raportin (pdf) tutkimustulokset osoittavat, että rasistista häirintää ja syrjintää koetaan Suomessa enemmän kuin monessa muussa EU:n jäsenmaassa. Raportissa tarkasteltiin afrikkalaistaustaisten kokemaa rasistista syrjintää ja häirintää 13:ssa EU:n jäsenmaassa – Suomessa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa.
Suomessa kohdataan tarkastelluista maista kaikkein eniten rasistista häirintää ja väkivaltaa. Viimeisen vuoden aikana rasistista häirintää Suomessa kertoi kohdanneensa 43 prosenttia kaikista vastaajista. Tutkimuksessa mukana olleiden maiden yhteinen keskiarvo oli lähes puolet tästä, 24 prosenttia. Myös kokemukset rasistisesta väkivallasta tutkimusta edeltäneen viiden vuoden aikana olivat Suomessa kaikkein yleisimpiä.
Rasistisen häirinnän ja väkivallan lisäksi Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksessa eriteltiin rasistisen syrjinnän vaikutuksia elämän eri osa-alueilla, muun muassa työnsaannissa, asunnon vuokraamisessa tai ostamisessa, kouluissa, töitä hakiessa ja työpaikoilla sekä terveydenhuoltoalalla. Arkipäivän rasismin lisäksi nämä tulokset tuovat esiin rasismin ilmenemisen rakenteellisella ja institutionaalisella tasolla.
Kansalliset tutkimuksemme tukevat EU:n laajuisten tutkimusten tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen väestötutkimuksen mukaan 42 prosenttia Suomessa asuvista maahanmuuttaneista oli kokenut syrjintää edellisen vuoden aikana. Joissakin ryhmissä syrjintäkokemukset olivat vieläkin yleisempiä. Esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneista nuorista syrjintää kertoi kohdanneensa jopa 63 ja 58 prosenttia.
Tuoreet tutkimustiedot osoittavat, että perheissä koetuilla syrjintäkokemuksilla on myös yli sukupolvien ulottuvia seurauksia. Tiedetään, että vanhempien kokema syrjintä voi vaikuttaa jälkeläisten hyvinvointiin myös useita vuosikymmeniä myöhemmin. Syrjintää kokevat monissa perheissä kuitenkin sekä lapset että vanhemmat. Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) julkaisi joulukuussa 2023 selvityksensä, jossa pureudutaan juuri nuorten kohtamaan rasismiin. Selvityksestä selviää, että rasismi on kietoutunut sellaisella tavalla osaksi nuorten arkea, ”jonka kanssa on vain opittava elämään”.
Syrjintää purkavaa ja aktiivista antirasistista toimintaa on vahvistettava ja toteutettava suunnitelmallisesti sekä pitkäjänteisesti
Yllä esitellyt tutkimustulokset alleviivaavat, että kokemukset rasistisesta syrjinnästä tai häirinnästä ovat harvemmin kertaluontoisia – ne ovat usein jatkuvia, elämän eri osa-alueilla ilmeneviä, kumulatiivisia ja ylisukupolvisia, jotka konkretisoituvat erilaisissa institutionaalisissa yhteyksissä.
Tämän valossa onkin huomionarvoista, miksi vain harva raportoi rasistisesta syrjinnästä, häirinnästä tai väkivallasta viranomaiselle. Merkittävimpiä syitä sille, miksi tapahtumista ei raportoida on seuraava: rasistista syrjintää, häirintää ja väkivaltaa kokenut ei usko, että mikään muuttuisi tai mitään tapahtuisi raportoimisen jälkeenkään.
Tästä huolimatta on kuitenkin erityisen huomionarvoista, että poliisin tietoon tulleiden viharikosepäilyjen määrä kasvoi viidenneksellä vuonna 2022 ja epäiltyjen viharikosten määrä nousi vuoden 2015 tasolle ja samalla koko viharikollisuusselvitysten historian ennätyslukemiin Suomessa. Poliisiammattikorkeakoulun julkaisemassa raportissa lähes 75 prosenttia kaikista epäillyistä viharikoksista motiivina oli tekijän rasistinen suhtautuminen uhrin oletettuun tai todelliseen etniseen tai kansalliseen taustaan. Näissä viharikoksissa epäilty kuului usein valtaväestöön ja uhri johonkin vähemmistöryhmään.
Nämä tuoreet tutkimustulokset muistuttavat siitä, että rasismi on edelleen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, jota ei voi kuitata yksittäisen tutkimuksen tuloksena. Tuoreet, vuoden 2023 loppupuolella julkaistut raportit alleviivaat tarvetta ryhtyä välttämättömiin toimiin rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Syrjintää purkavaa ja aktiivista antirasistista toimintaa tulisi vahvistaa ja toteuttaa suunnitelmallisesti sekä pitkäjänteisesti kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Lainsäädäntöä:
Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä työnantajien tulee arvioida ja edistää yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Yhdenvertaisuuslain 5 § mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi.
