Tuentarpeesta omille jaloilleen – ”silloin olen onnistunut”
Jokainen ihmiskaupan uhri on erilainen, samoin heidän palvelutarpeensa. Uhrin auttaminen on hidas ja sitkeä prosessi, jonka aikana asioita toistamalla ja toistamalla luodaan luottamusta ja tuetaan asiakasta hiljalleen toimimaan itsenäisesti. Monesti ajatellaan, että terapia auttaa ihmisiä toipumaan rankoista kokemuksista, mutta sen lisäksi arkinen tukeminen ja asiakkaan rinnalla kulkeminen on tärkeää toipumiselle.
Vantaalla ihmiskaupan uhrien auttamistyötä tehdään maahanmuuttajapalveluissa. Arkista työtä johtaa asiakkaan vastuusosiaalityöntekijä, joka tekee asiakkaalle palvelutarpeen arvion ja suunnitelman ja koordinoi asiakkaan verkostoa. Sosiaaliohjauksen lisäksi työtä tekee psykologi ja oma terveystiimi, jonka vastuulla ovat terveystarkastukset, terveydentilan kartoitukset ja jatkohoitoon ohjaus. Verkostot ovat usein laajoja, ja vastuusosiaalityöntekijän tehtävänä on rakentaa asiakkaille tuen ja palvelujen kokonaisuus sekä seurata sen toteutumista ja vaikuttavuutta.
Palveluita rakennettaessa on huomioitava, että asiakkaiden tarpeet vaihtelevat paljon. Ulkomailla vuosia sitten ihmiskaupan uhriksi joutunut saattaa kertoa sosiaalityöntekijälle vain vähän kokemuksistaan. Hän on voinut päättää, että Suomessa alkoi uusi elämä, eikä hän siksi halua kertoa enää vanhoista asioista. Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneet tarvitsevat usein enemmän akuuttia psykososiaalista tukea. Joskus lääkäri arvioi tarpeelliseksi ohjata uhri psykotraumatologian keskukseen eli entiseen kidutettujen kuntoutuskeskukseen.
Vakavasti psyykkisesti traumatisoituneen uhrin sosiaaliohjauksen tarve on vuosia. Psykososiaalinen tuki ja terapia auttavat, mutta myös rutiinit. Monet arkiset asiat, kuten talousasiat ja asuminen, ovat tärkeitä ihmiskaupan uhrien kanssa tehtävässä työssä. Asiakkaan ei pidä joutua taistelemaan esimerkiksi asunnosta ja etuuksista. Etenkin alkuun avuntarve voi olla totaalinen - asiakas voi tarvita apua vaikka kauppareissulle. Mitä enemmän ihmiskaupan uhrille on saatavissa tukea alkuun, sitä paremmin toipuminen voi lähteä käyntiin.
Monille ihmiskaupan uhreille oma työntekijä on keskeinen henkilö elämässä. Asiakkaalla ei aina ole muita, joille kertoa asioistaan. Omatyöntekijään voi olla yhteydessä päivittäin esim. Whatsappin avulla: sitä kautta voi kysyä tapaamisaikaa tai Kelan toimeentulotukipäätöksestä. Säännölliset tapaamiset ja asiakkaan tunteminen ovat tärkeitä senkin vuoksi, että asiakas voi joutua uudelleen samaan hyväksikäyttötilanteeseen. Sosiaalityöntekijän on hyvä tietää esimerkiksi asiakkaan työtilanteesta tai siitä, onko hän Suomessa vai ulkomailla.
Ihminen on kokonaisuus ja hänen elämänsä eri puolet tulevat esiin arkisessa auttamistyössä. Olen vuosien varrella ymmärtänyt, miten monista asioista auttaminen koostuu. Auttaminen ei ole yksi suuri saavutus, vaan hidasta, pitkäjänteistä työtä. Pieniä arkisia tekoja, joilla kannateltuna ihmiskaupan uhri voi vuosien jälkeen elää itsenäisemmin ilman jatkuvaa avuntarvetta.