Sijaishuollosta katoaminen altistaa nuoren ihmiskaupan riskille

Suomessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia ihmiskaupan muotoja ei juuri tunnisteta, vaikka hyväksikäyttö sinänsä tunnistetaan. Sijaishuollosta kadonneet lapset, eli niin sanotusti hatkassa olevat lapset ja nuoret, on tunnistettu haavoittuvaksi ryhmäksi erilaiselle hyväksikäytölle. Pesäpuu ry:n selvitys ”Hatkassa Suomessa – kohti kansallista tilannekuvaa lastensuojelun sijaishuollosta kadonneista lapsista” tekee nuoriin kohdistuvan hyväksikäytön ja myös ihmiskaupan näkyväksi tavalla, jota ei voi sivuuttaa.

Selvityksen tulosten perusteella sijaishuollosta katoamisen aikana nuoret ovat monenlaisessa vaarassa – pahimmillaan hengenvaarassa. Nuoret näkevät rikoksia, osallistuvat rikolliseen toimintaan ja joutuvat rikosten uhreiksi. Heihin kohdistuu painostamista, pakottamista, hyväksikäyttöä ja uhkailua aikuisten taholta. Selvityksen mukaan nuorten on helppo löytää aikuisia, jotka ovat valmiita kuljettamaan, majoittamaan ja rahoittamaan nuorten hatkassa olemista.

Kun sijaishuollosta kadonneet nuoret löytävät aikuisia, kyse on myös siitä, että aikuiset löytävät haavoittuvassa asemassa olevia nuoria. Suomessa aikuiset hyväksikäyttävät seksuaalisesti sijaishuollosta kadonneita nuoria, jotka etsivät yöpaikkaa. Nuoria myös paritetaan ja heitä pakotetaan tekemään rikoksia. Vaikka kaikissa tapauksissa ei ole kyse ihmiskaupasta, on tunnistettava ne tapaukset, joissa on.

Ihmiskauppa on vakavaa yksilöön kohdistuvaa hyväksikäyttöä. Ihmiskaupan uhri ei voi antaa pätevää suostumusta hyväksikäytölle. Vaikka nuori olisi ollut aloitteellinen aikuisen suuntaan esimerkiksi päihteitä tai majoitusta etsiessään, se ei poista rikosvastuuta. Alaikäisen parittaminen voi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön. Myös pakottaminen rikolliseen toimintaan voi olla ihmiskauppaa: nuori esimerkiksi pakotetaan välittämään huumeita tai varastamaan tavaroita jonkun muun hyväksi. Jos nuorta ei tunnisteta ihmiskaupan uhriksi, ei häneen osata soveltaa myöskään rankaisemattomuusperiaatetta (aiheesta lisää yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä).

Alaikäisiin kohdistuvaa hyväksikäyttöä tunnistetaan, mutta nimenomaisesti hatkailmiön parissa tapahtuvaa ihmiskauppaa ei ole tullut yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon. On luultavaa, että ihmiskauppa on jäänyt tunnistamatta joissain tapauksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ei ole kattavaa koulutusta ihmiskaupan ilmenemisestä tai ohjeistusta toimintatavoista, kun he havaitsevat ihmiskauppaa. Sijaishuollosta kadonneisiin lapsiin kohdistuneesta hyväksikäytöstä on annettu tuomioita, mutta valtuutetun tiedossa ei ole, että näissä olisi käsitelty ihmiskauppaa. Suomessa alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa on jäänyt toistaiseksi piiloutuvaksi ja tuntemattomaksi ilmiöksi.

Ihmiskaupan tunnistaminen on tärkeää. Ensinnäkin ilmiön torjumiseksi tulee saada lisää tietoa hyväksikäytöstä ja sen eri muodoista.  Lapsiin kohdistuvaan ihmiskauppaan on puututtava rikosoikeuden keinoin ja tekijät saatettava vastuuseen muiden rikosten lisäksi ihmiskaupasta. Ilmiön lisäksi kyse on yksilön oikeuksista: Ihmiskaupan uhri on tunnistettava, jotta hänen oikeutensa voivat toteutua täysimääräisesti. Uhrin tulee saada tarpeisiinsa sopivaa apua ja tukea, ja uudelleen uhriksi joutumista tulee ehkäistä.

Hatkassa-hankkeen selvityksen tulokset velvoittavat viranomaisia tekemään tehokkaampaa työtä nuorten suojelemiseksi. Selvityksen mukaan lastensuojelun rakenteet ja toimimaton viranomaisyhteistyö altistavat nuoria vaaroille katoamisen aikana. Tulosten pohjalta tulee lähteä rakentamaan toimenpiteitä, joilla voidaan puuttua sijaishuollosta katoamisen syihin, lisätä nuorten turvallisuutta katoamisen aikana sekä parantaa nuorten kohtaamista heidän palattuaan sijaishuoltoon. Tarvitaan kohdistettuja toimenpiteitä sijaishuollon kehittämiseksi, lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan tunnistamiseksi sekä viranomaisten toiminnan kehittämiseksi.

Keskeisiä viranomaisia on koulutettava lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan tunnistamiseksi. Hyväksikäytölle altistavien tekijöiden ehkäisyn ja nuorten turvallisuutta yleisesti lisäävien toimien rinnalla tarvitaan erityisiä ihmiskaupan vastaisia toimenpiteitä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu suositteli kertomuksessaan eduskunnalle, että hyvinvointialueille rakennetaan toimivat menettelyt ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja avun pariin ohjaamiseksi. Eduskunta yhtyi tähän suositukseen. Valtuutettu pitää tärkeänä, että toiminnan kehittämisessä huomioidaan ihmiskaupan lapsiuhrit.

Hatkassa-hankkeen pohjalta tehdään jatkoselvitystä lapsiasiavaltuutetun toimistossa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön, Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen laatima ohje sijaishuoltopaikasta luvatta poissa olevaa lasta koskevista käytänteistä on otettu tarkastelun alle. Oikeusministeriössä on alkanut hanke, jossa valmistellaan uhrien tunnistamisen edistämiseksi ja avun saannin turvaamiseksi kansallinen ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausmekanismi. Näiden lisäksi lapset tulee nostaa näkyvämmin seuraavaan ihmiskaupan vastaiseen toimintaohjelmaan. Kansallisen lapsistrategian haavoittuvuuden ja hyväksikäytön vastaisissa toimenpiteissä tulee huomioida ihmiskauppa. Vaikuttavuuden vuoksi on tärkeää, että tuleva hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa toimenpiteitä haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman vahvistamiseksi.