Saamelaiskäräjälaki tulee uudistaa alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavalla tavalla
Saamelaiskäräjälaki asettaa puitteet alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeuden harjoittamiselle Suomessa. Nykylaissa on useita ongelmia, sekä neuvotteluvelvoitetta että vaaliluetteloa koskevassa säätelyssä. Laki tulee päivittää alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavalla tavalla.
Luonnos saamelaiskäräjälain uudistamiseksi on ollut valmis jo yli vuoden. Yhdenvertaisuusvaltuutettu piti luonnosta pääpirteissään kannatettavana. Luonnokseen, erityisesti sen vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaan sääntelyyn liittyen on esitetty väitteitä syrjinnästä. Luonnoksessa saamelaiskäräjälain muuttamiseksi esitettävät muutokset vaaliluetteloon merkitsemisen kriteereistä eivät ole yhdenvertaisuusvaltuutetun arvion mukaan syrjiviä.
Saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevissa päätöksissä ketään ei saa kohdella epäedullisella tavalla syrjintäperusteesta johtuen
Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintä on välitöntä, jos henkilöä kohdellaan epäedullisella tavalla jonkin kielletyn syrjintäperusteen nojalla. Näitä kiellettyjä syrjintäperusteita ovat esimerkiksi alkuperä ja kieli. Niitä voidaan soveltaa myös vähemmistöjen vähemmistöihin, kuten esimerkiksi inarinsaamelaisiin tai kolttasaamelaisiin.
Vaaliluetteloon merkitsemiseen liittyen on esitetty väittämiä, että erityisesti inarinsaamelaisia syrjittäisiin. Laaja tutkimus, jossa käsiteltiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) tehtyjä valituksia ei kuitenkaan löytänyt näyttöä tästä. KHO on tulkinnut hakijan esivanhemmista esitettyä näyttöä eri tavoin kuin vaalilautakunta tai käyttänyt päätöksen perustana ”kokonaisharkintaa”, jossa henkilö on määrätty lisättäväksi vaaliluetteloon, vaikka KHO:n mukaan yksikään vaaliluetteloon merkitsemisen objektiivisista kriteereistä ei sinällään täyttynyt. KHO ei ole hyväksymissään valituksissa katsonut, että valittajia olisi syrjitty.
Lapinverokriteerin poistaminen ei ole syrjivää
Suurin kritiikki saamelaiskäräjälain muutosluonnokseen kohdistuu siihen, että objektiivisista kriteereistä vaaliluetteloon merkitsemiselle ollaan poistamassa niin kutsuttu lapinverokriteeri. Nykyisessä laissa edellytyksenä vaaliluetteloon merkitsemiselle on subjektiivisena vaatimuksena se, että henkilö pitää itseään saamelaisena. Lisäksi jonkin kolmesta objektiivisesta kriteeristä tulee täyttyä. Nämä ovat:
- että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
- että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
- että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Luonnoksessa objektiivisista kriteereistä ollaan poistamassa toinen kohta eli lapinverokriteeri.
Lain muutoksen jälkeen uusia objektiivisia kriteereitä tulee soveltaa yhtäläisesti kaikkiin vaaliluetteloon pyrkiviin. Uusi kriteeristö ei ole välittömästi syrjivä, koska se ei oikeuta kohtelemaan mitään saamelaisryhmää epäsuotuisalla tavalla. Asia voidaan arvioida myös välillisen syrjinnän näkökulmasta.
Yhdenvertaisuuslain mukaan syrjintä on välillistä, jos sinänsä neutraali säädös tai käytäntö asettaa jotkut henkilöt epäedulliseen asemaan kielletyn syrjintäperusteen nojalla ilman, että tälle löytyy oikeuttamisperusteita.
Lapinverokriteerin poisto koskee henkilöitä, jotka eivät täytä kielikriteeriä. Kun kielikriteeriä ollaan luonnoksessa laajentamassa yhdellä sukupolvella, muutos koskee siis henkilöitä, joiden esivanhemmista ei neljässä edellisessä sukupolvessa ole henkilöä, joka on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.
Saamelaiskäräjien tehtävä on harjoittaa alkuperäiskansa saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvää itsehallintoa. Tämän vuoksi on keskeistä, että vaaliluettelossa olevilla henkilöillä on kiinteä yhteys saamen kieleen ja saamelaiseen kulttuuriin jossain niiden monista muodoista. Mahdollisesti hyvinkin kaukaisen esivanhemman status lapin veron maksajana ei ole todiste tästä.
Verorekisteri ei ole rekisteri etnisyydestä tai kielestä vaan henkilön elinkeinoista. Historiantutkimus on osoittanut, että kaikki lapinveron maksajat eivät olleet saamelaisia. Saamelaiskäräjien vaaliluettelon objektiivisena kriteerinä ei voi olla veroluettelo, johon merkityn henkilön saamelaisuudesta ei ole varmuutta.
Suomalaistamispolitiikka on historiallinen vääryys, joka on koskettanut useita saamelaissukuja ja sen vaikutukset näkyvät edelleen. Lapinverokriteeri ei kuitenkaan ole nykypäivän ratkaisu historialliseen vääryyteen, koska se ei ole todiste edes luetteloon merkityn henkilön yhteydestä saamen kieleen ja kulttuuriin hänen kaukaisen jälkeläisensä kulttuurista puhumattakaan.
Syrjinnän kielto ja oikeusturva
Lakiluonnoksessa mahdollisuuksia valittaa vaaliluetteloon merkitsemistä koskevasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) kavennetaan niin, että KHO voi arvioida ainoastaan sitä, onko vaaliluettelon ulkopuolelle jättämisestä tehty päätös ollut syrjivä tai mielivaltainen. Tämä on tärkeä oikeusturvakeino vaaliluetteloon hakeutuville. Suomalaisen tuomioistuimen roolin rajaaminen turvaa myös alkuperäiskansan oikeutta määritellä itse omaan ryhmään kuulumisesta. KHO ei voi enää soveltaa ”kokonaisharkintaa” tavalla, jonka sekä ihmisoikeuskomitea että rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat todenneet kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaiseksi.
Luonnoksessa saamelaiskäräjälain muuttamiseksi esitettävät muutokset vaaliluetteloon merkitsemisen kriteereistä eivät ole yhdenvertaisuusvaltuutetun arvion mukaan syrjiviä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on alkuperäiskansa saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvän itsemääräämisoikeuden toteuttaminen. Tämän vuoksi vaaliluetteloon merkittäviltä tulee voida vaatia osoitusta kiinteästä yhteydestä saamen kieleen ja kulttuuriin. Esivanhemman merkitseminen lapin veron maksajaksi veroluetteloon mahdollisesti yli 200 vuotta sitten ei ole tällainen todiste.
Saamelaiskäräjät ovat keskeinen alkuperäiskansa saamelaisten kielellisen ja kulttuurisen itsemääräämisoikeuden toteuttaja. Saamelaiskäräjälaki tulee uudistaa vielä tällä vaalikaudella niin, että saamelaiskäräjät voivat jatkossa toteuttaa tätä tehtävää entistä paremmin.
