Oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamiselle asetetut kolmen kuukauden työllistymismääräajat ovat kohtuuttomia ja epärealistisia

Eduskunnan säätämät tiukat työllistymistä ja työntekoa koskevat edellytykset ovat kohtuuttomia ja asettavat erityisen haastavaan asemaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Työntekijän oleskeluluvan, pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden saamista koskevat tiukennukset edellyttävät työllistymistä kolmen kuukauden sisällä, mitkä ovat epärealistisia vaatimuksia vailla tosiasiassa asianmukaisia perusteita. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunut kaikissa edellä mainituissa lakimuutoksissa niin ministeriölle kuin eduskuntakäsittelyn aikana valiokunnille.

Kesäkuussa 2025 astui voimaan työntekijän oleskelulupaa koskeva ulkomaalaislain muutos. Sen mukaan, jos työntekijän oleskeluluvan saanut henkilö jää työttömäksi, on hänellä pääsääntöisesti kolme kuukautta – ja joissain poikkeustilanteissa kuusi kuukautta – aikaa työllistyä uudestaan. Tämän jälkeen hänen oleskelulupansa voitaisiin peruuttaa. Uudistusta kutsuttiin niin sanotuksi kolmen kuukauden säännöksi.

Tämän lisäksi eduskunta on lokakuussa 2025 hyväksynyt kansalaisuuslain muutoksen, joka myös sisältää omanlaisensa kolmen kuukauden säännön. Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on jatkossa, että henkilö ei ole saanut toimeentulotukea tai työttömyystukea viimeisen kahden vuoden aikana enempää kuin yhteensä kolme kuukautta. Tämä uusi toimeentuloa koskeva edellytys ei ole rajattu pelkästään työntekijän oleskeluluvalla Suomeen muuttaneille, vaan koskee yhtä lailla pakolaisia, ihmiskaupan uhreja ja muutoin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Marraskuussa 2025 eduskunta hyväksyi pysyvän luvan edellytyksiä kiristävän lakimuutoksen. Myös pysyvään lupaan sisällytetään uusi kolmen kuukauden sääntö. Säännöksen mukaan pysyvän luvan edellytyksenä on jatkossa muun muassa se, että henkilö ei ole saanut toimeentulotukea tai työttömyystukea tai ollut muutoin poissa töistä viimeisen kahden vuoden aikana enempää kuin yhteensä kolme kuukautta. Myös tämä uusi edellytys koskee kaikkia pysyvää lupaa hakevia, ei ainoastaan työperäisellä oleskeluluvalla oleskelleita.

Kolme kuukautta on lyhyt aika uudelleen työllistymiselle. Työnhakuprosessit voivat paikoin olla pitkiä, ja uutta sopivaa työtä ei välttämättä löydy välittömästi henkilön jouduttua työttömäksi. Lisäksi esimerkiksi alkuperään ja kielitaitoon perustuva rekrytointisyrjintä on yleistä, ja työttömäksi joutuneelle maahan muuttaneelle nopea työllistyminen kolmessa kuukaudessa voi olla erityisen haastavaa pelkästään jo työelämässä tapahtuvan syrjinnän vuoksi.

Tiukat edellytykset työllistymisestä asettavat erityisen haastavaan asemaan ihmiset, joiden henkilökohtainen kuormittava tilanne vaikeuttaa työllistymistä. Kansainvälistä suojelua saaneet ovat saattaneet joutua kidutuksen tai muun vakavan väkivallan uhreiksi. Turvapaikkahakemuksen yhteydessä oleskelulupa voidaan myös myöntää ihmiskaupan uhreille sekä yksilöllisistä inhimillisistä syistä, jolloin perusteena luvalle voivat olla esimerkiksi vakavat terveydentilaan tai muuhun haavoittuvaan asemaan liittyvät syyt. Tiukat työllistymistä ja työntekoa koskevat edellytykset esimerkiksi pysyvän luvan ja kansalaisuuden saamiseksi osuvatkin erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunut kaikissa edellä mainituissa lakimuutoksissa niin ministeriölle kuin eduskuntakäsittelyn aikana valiokunnille. Valtuutettu on lausunnoissaan nostanut esille erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden aseman ja oikeudet. Ulkomaalaissääntelyllä ei tulisi ylipäätään asettaa ihmisille kohtuuttomia vaatimuksia, jollaisena kolmen kuukauden työllisyysedellytystä voidaan kaikissa edellä mainituissa tilanteissa pitää. Erityisesti valtuutettu peräänkuuluttaa ulkomaalaissääntelyä, joka ottaa huomioon haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten aseman ja oikeudet esimerkiksi säätämällä haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen huomioivan mahdollisuuden poiketa lainsäädännön tiukoista edellytyksistä. 

11.02.2026