Moniperusteisen syrjinnän tunnistaminen on välttämätöntä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvat sateenkaari-ihmiset joutuvat moniperusteisen syrjinnän ja eriarvoisen kohtelun kohteeksi – eikä yhteiskunnassamme ole vielä kiinnitetty tähän riittävästi huomiota. Sateenkaari-ihmisten moniperusteisen syrjinnän ja moninkertaisten vähemmistöjen aseman tunnistaminen ja huomioiminen on välttämätöntä, jotta eriarvoisuutta voidaan purkaa ja yhteiskuntamme yhdenvertaisuutta aidosti edistää.
Moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvalla ihmisellä tarkoitetaan ihmistä, joka kuuluu useampaan vähemmistöön, esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluva maahan muuttanut ihminen. Kun henkilö kuuluu samanaikaisesti useampaan eri vähemmistöön, riski kohdata moniperusteista syrjintää - eli syrjintää useammalla kuin yhdellä syrjintäperusteella - kasvaa. Moniperusteinen syrjintä (pdf) voi olla moninkertaista, kumulatiivista tai risteävää syrjintää. Moninkertaisessa syrjinnässä henkilö kohtaa syrjintää useammassa kuin yhdessä tilanteessa eri perusteilla. Kumulatiivisessa syrjinnässä henkilö taas kokee syrjintää useammalla eri perusteella samassa tilanteessa. Risteävässä syrjinnässä on puolestaan kyse erityisestä syrjintäperusteesta, joka muodostuu eri syrjintäperusteiden läpileikatessa toisensa.
Tutkimusten mukaan eri syrjintäperusteet kietoutuvat usein yhteen. Esimerkiksi EU-MIDIS -tutkimuksen raportin mukaan etniseen vähemmistöön kuuluvat henkilöt kokevat keskimäärin viisi kertaa todennäköisemmin moniperusteista syrjintää kuin enemmistöön kuuluvat. Moniperusteisen syrjinnän yleisyydestä huolimatta syrjintää tarkastellaan kuitenkin usein vain yksittäisten syrjintäperusteiden näkökulmasta. Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää syrjintäperusteiden yhtäaikaista huomioimista, sillä sama henkilö voi kokea syrjintää useammasta eri syystä.
Moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset kohtaavat laajasti syrjintää
Tutkimukset osoittavat, että moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset kohtaavat laajasti syrjintää ja eriarvoista kohtelua monilla elämänalueilla. Vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt ovat erityisen alttiita moniperusteiselle syrjinnälle.
THL:n tutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka kuuluvat useampiin eri marginalisoituihin identiteetteihin, kuten seksuaalivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tai rodullistetut seksuaalivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassamme. He kohtaavat usein sekä ilmeisiä että piileviä syrjinnän muotoja, loukkaavaa käytöstä ja ulossulkemista. Syrjintä vaikuttaa heidän elämiinsä useilla eri elämänalueilla aina koulutuksesta ja työllisyydestä palvelujärjestelmään. Useat tutkimukseen osallistuneet ulkomaalaistaustaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kertoivat erityisesti terveydenhuolto- tai sosiaalipalvelujen henkilöstön piittaamattomasta huomauttelusta.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien saamelaisten syrjintäkokemuksia käsitelleestä tutkimuksesta (pdf) käy ilmi, että he kohtaavat syrjintää ja kielteisiä asenteita sekä oman yhteisön ulkopuolelta että sen sisällä. Tutkimukset osoittavat myös, että useat vammaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat moniperusteista syrjintää. Lisäksi tutkimuksissa on noussut esille, että vammaispalveluissa ilmenee hetero- ja cis-normatiivisuutta, mikä voi vaikuttaa muun muassa siihen, miten ihmisiä kohdataan palveluissa (oikeusministeriön julkaisu, pdf).
Useampaan vähemmistöön kuuluvilla henkilöillä on myös muita suurempi riski joutua häirinnän, vihapuheen ja vihatekojen kohteeksi. Vihatekoja useampaan vähemmistöön kuuluvien kokemana tutkineen selvityksen (pdf) mukaan yli puolet heistä, jotka kertoivat kuuluvansa useampaan vähemmistöryhmään, koki joutuneensa häirinnän tai vihapuheen kohteeksi, koska tekijä oletti uhrin kuuluvan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Tiedetään kuitenkin, että useaan vähemmistöön kuuluvat ilmoittavat kokemastaan vihapuheesta tai häirinnästä muita harvemmin. Esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston HLBTI-kyselyn vastaajista 92 prosenttia ei ollut raportoinut viimeisimmästä syrjintäkokemuksestaan lainkaan. Aliraportointi onkin erityisen yleistä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella tapahtuneista viharikoksista ja -puheesta.(kohti sateenkaariystävällisempää Suomea, pdf).
Vihatekojen vaikutukset uhriin ovat laaja-alaisia ja vaikuttavat elämän eri osa-alueilla. Vihateot vaikuttavat usein psyykkiseen terveyteen, viranomaisluottamukseen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen, yleiseen turvallisuuden tunteeseen, työssäkäyntiin ja opiskeluun. Esimerkiksi 77 prosenttia useaan vähemmistöön kuuluvista oli kokenut vihapuheen ja häirinnän vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen.
Moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvien sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitaan monipuolisia toimia
Yleinen asenneilmapiiri sateenkaari-ihmisiä kohtaan on parantunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Myös lainsäädännössä yhdenvertaisuus on lisääntynyt ja syrjinnän kieltoja on vahvistettu. Kehitys on ollut kuitenkin hidasta ja viime vuosina olemme valitettavasti nähneet myös ilmapiirin tiukentumista ja esimerkiksi Pride-tapahtumiin kohdistuvan häirinnän lisääntymistä. Tarvitsemme suunnitelmallista, määrätietoista ja pitkäjänteistä politiikkaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että Suomessa toteutettaisiin sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma. Toimintaohjelmassa olisi tärkeää huomioida moniperusteinen syrjintä sekä moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvien sateenkaari-ihmisten asema.
Moniperusteinen syrjintä ja moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset täytyy myös huomioida nykyistä paremmin viranomaisten, kaupunkien, kuntien, työpaikkojen ja koulujen yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Lisäksi erilaisissa palveluissa tarvitaan osaamista kohdata moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Etenkin ihmisen elämän kannalta välttämättömissä palveluissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, on tarpeen vahvistaa ja laajentaa osaamista.
Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen lähtee aina syrjinnän ja syrjivien rakenteiden tunnistamisesta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta on tutkimustietoa aiempaa enemmän ja kattavammin, mutta moniperusteisen syrjinnän kohdalla tunnistamisessa on vielä haasteita ja tutkimustietoa on jokseenkin vähän. Tutkimustietoa tarvitaan, jotta usein haavoittuvassa asemassa olevien moninkertaiseen vähemmistöön kuuluvien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema voidaan tehdä näkyväksi ja osataan kohdistaa toimia yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
Moniperusteisen syrjinnän vaikutukset ihmiselle ovat raskaita ja vaikuttavat laajasti elämään, sillä syrjintäkokemuksia kasaantuu useilla eri perusteilla ja useilla elämän osa-alueilla. Moniperusteisen syrjinnän huomioiminen ohjaa katsetta siihen, että yksilön yhteiskunnalliseen asemoitumiseen vaikuttaa yksittäisen syrjintäperusteen lisäksi mahdollisesti myös muut perusteet. Lisäksi se myös laajentaa ymmärrystä eriarvoisuuden taustalla vaikuttavista yhteiskunnallisista tekijöistä ja niiden keskinäisestä suhteesta. Yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttääkin erilaisten erojen tunnistamista ja yhtäaikaista huomioimista, sillä yksi ihminen voi kokea syrjintää useammasta eri syystä. Jokaisella on oikeus elämään ilman syrjintää ja häirintää.
