Lapsen edun ensisijaisuus on viimein kirjattava ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin

Lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon niin lakeja säädettäessä kuin niitä sovellettaessa. Ulkomaalaisasioissa tämä ei kuitenkaan riittävästi toteudu. Olisikin aika vahvistaa lapsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen, ja kirjata lapsen edun ensisijaisuus ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin.

Lapsen edun ensisijainen huomiointi on kansainvälisesti vahvistettu velvoite, jonka noudattamiseen Suomi on sitoutunut. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen edun ensisijaisuuden periaate koskee niin lainsäätäjiä kuin lainsoveltajiakin. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea varmistamaan ulkomaalaisten lasten oikeuksien kunnioittamisen. Lapsen edun ensisijaisuus ei tällä hetkellä toteudu.

Viimeisten vuosien aikana ulkomaalaisten lasten asemaa on monin tavoin vaikeutettu lakimuutoksilla. Samaan aikaan EU:n maahanmuuttosääntelyn uudistus muuttaa Suomen ulkomaalaislainsäädännön perustuksia. EU-uudistus vahvistaa lapsen oikeuksia ja lapsen edun huomioimista, mutta Suomi ei ole lakiesityksessään huomioimassa näitä parannuksia riittävästi. Lapsen oikeuksien kannalta uudistuksen kansallisesta täytäntöönpanosta Suomessa uhkaa tulla menetetty mahdollisuus.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on kertynyt vuosien varrella erilaisia havaintoja tilanteista, joissa ulkomaalaisen lapsen edun ensisijaisuus ei käytännössä ole toteutunut. Kyse on myös voinut olla suomalaisesta lapsesta, jolla on ulkomaalainen vanhempi.

Esimerkiksi viime vuonna valtuutettu antoi lausunnon tuomioistuimelle tapauksessa, jossa Maahanmuuttovirasto oli päättänyt lapsiperheen käännyttämisestä, vaikka perhe oli ollut kymmenen vuotta Suomessa ja suurin osa lapsista oli syntynyt Suomessa. Lapsilla oli Suomessa kavereita ja tukiverkostoa ja osa heistä kävi jo koulua. Heidän koko elämänsä oli Suomessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoi, ettei asiassa huomioitu ensisijaisena harkintaperusteena sitä, mikä vaihtoehto olisi lapsen edun mukainen. Päätöksessä kiinnitettiin huomiota siihen, että lapsen etu on olla vanhempiensa kanssa. Kuitenkin päätökset, jotka tehdään lasten vanhemmille, koskevat myös heidän lapsiaan. Lapsen etu tulee arvioida ensisijaisesti tehtäessä päätöstä myös lasten vanhemmille.

Lapsen edun ensisijaisuuden sivuuttamisessa ei ole kyse vain yksittäistapauksista. Valtuutettu on seurannut lapsiperheiden saamia kielteisiä perhesidepäätöksiä. Päätöksissä voidaan todeta, että oleskeluluvan myöntäminen lapselle tai tämän perheenjäsenelle lapsen edun    perusteella vaatisi lapsen edun poikkeuksellisen vakavaa vaarantumista kyseisen lapsen yksilöllisiin olosuhteisiin liittyvien konkreettisten seikkojen tai olosuhteiden vuoksi. Tämä ei ole lapsen edun ensisijaista huomioimista.

Lapsen etu on huomioitava ensisijaisesti päätöksiä tehtäessä

Yksinkertaisimmillaan lapsen edun ensisijainen huomiointi voi olla siitä, että asiassa tarkastellaan ensiksi sitä, mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu. Tämän jälkeen tarkastellaan, onko perusteita olla tekemättä lapsen edun mukainen ratkaisu. Tällainen menettely huomioisi lapsen edun ensisijaisesti, kuitenkaan muita arviointiperusteita unohtamatta.

Lapsen edun ensisijaisuuden arvioinnissa voi huomioida monia eri seikkoja. Tukea voi saada esimerkiksi EU-sääntelystä. Sen mukaan asiassa on syytä huomioida perheen yhdistämisen mahdollisuus, lapsen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, turvallisuusnäkökohdat sekä lapsen näkemykset hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Arvioinnissa on huomioitava lapsen mahdolliset muut haavoittuvuutta lisäävät olosuhteet, kuten trauma, terveyteen liittyvät erityistarpeet tai vammaisuus. Erityisesti olisi huomioitava lapsen etninen, uskonnollinen, kulttuurinen ja kielellinen tausta sekä tarve varmistaa sosiaalisen ja kasvatuksellisen huolenpidon vakaus.

Lapsen oikeuksien vahvistamista on vaadittu jo pitkään. Eduskunta antoi yhdenvertaisuusvaltuutetun edellisen eduskuntakertomuksen pohjalta kirjelmän, jossa se edellytti, että valtioneuvosto selvittää lainsäädännön muutokset, joilla lapsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen turvataan silloin kun lapsi tai jompikumpi hänen vanhemmistaan on ulkomaalainen. Merkittäviä muutoksia tai selvityksiä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tästä syystä yksi valtuutetun kärkisuositus myös tänä keväänä julkaistussa eduskuntakertomuksessa koskee lapsen edun ensisijaisuuden varmistamista ulkomaalaisasioissa. Lapsiasiavaltuutettu on suositellut lapsen edun ensisijaisuuden kirjaamista myös perustuslakiin. Toivon mukaan aika on nyt kypsä muutokselle.

Hallitus on antamassa esityksensä eduskunnalle EU:n maahanmuuttosääntelyn uudistuksesta. Osana täytäntöönpanoa hallituksella ja eduskunnalla olisikin hyvä tilaisuus vahvistaa myös ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon näitä lakeja sovellettaessa. Jos tässä yhteydessä lapsen oikeuksien toteutumista ei riittävästi turvata, niin tämä konkreettinen parannusehdotus sisältyy toivottavasti seuraavaan hallitusohjelmaan.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositus: Ulkomaalaislaissa ja vastaanottolaissa vahvistetaan lapsen edun ensisijainen huomioiminen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja EU:n maahanmuuttosääntelyn mukaisesti.