Kyllä, huivin kieltäminen työpaikalla voi olla syrjintää – uutisointi meni metsään
Näin rasisminvastaisen viikon merkeissä on hyvä palata viime viikon osin virheelliseen uutisointiin uskonnollisista symboleista työpaikoilla. EU:n tuomioistuin antoi kaksi ratkaisua uskontoon perustuvasta syrjinnästä liittyen musliminaisten huiveihin. Olin loppuviikosta EU-kokouksessa, jossa kävi ilmi, että media oli uutisoinut ratkaisuista hyvin samansuuntaisesti eri EU-maissa: huivin käytön saa kieltää työpaikalla. Tuomiot eivät anna lupaa kategorisesti kieltää huivin käyttöä työpaikoilla. Päinvastoin, toisessa tuomioista todetaan, että uskonnollisten symbolien käyttökielto voi olla tosiasiallisesti tiettyä uskontokuntaa välillisesti syrjivää. Tuomioistuimen ratkaisuista laadittu lehdistötiedote oli sinänsä oikein, tosin juridisen monimutkainen.
Huivikysymys aiheuttaa paljon keskustelua ja herättää tunteita. Suhtautuminen huivin käyttöön peilaa niin uskonnollisia, kulttuurillisia kuin naisten asemaankin liittyviä näkemyksiä. Kun media eri maissa sortui uutisoimaan tuomioistuimen ratkaisut väärin, herää kysymys, oliko kyse populistisesta, klikkaushakuisesta journalismista vai viattomasta erehdyksestä ja väärintulkinnasta? Pitäisikö tuomioistuimen viestinnän jatkossa miettiä tarkemmin, miten otsikoivat tai kirjoittavat tiedotteensa, jotta viesti ei mene näin pahasti pieleen? Yhtä kaikki, turuilla ja toreilla muistetaan nyt varmasti, että huivin saa kieltää.
Syrjintä voi olla suoraa eli välitöntä, tai välillistä: molemmat yhtälailla kiellettyjä. Belgialaisessa ennakkoratkaisupyynnössä EU-tuomioistuin totesi, että työnantajan antama huivin (uskonnollisten symbolien) käyttökielto ei ole välitöntä syrjintää, mutta se voi olla välillistä syrjintää. Jälkimmäinen kysymys jäi kansallisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kielto voisi olla perusteltavissa, jos sillä on oikeutettu tavoite ja sen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Tuomioistuin kyllä hyväksyi neutraaliuden oikeutetuksi tavoitteeksi kieltää uskonnolliset symbolit, mutta keinojen asianmukaisuuteen ja tarpeellisuuteen se ei ottanut kantaa, vaan tämäkin jäi kansallisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kysymys huivikiellosta ei siis ole lainkaan yksinkertainen.
Ranskalaisessa ennakkoratkaisupyynnössä kysymys uskontoon liittyvästä välittömästä vai välillisestä erilaisesta kohtelusta jäi avoimeksi, mutta EU-tuomioistuin toteaa, että asiakkaan toivomusta ei-huivia käyttävästä työntekijästä ei voida ko. tapauksessa pitää todellisena ja ratkaisevana työhön liittyvänä vaatimuksena, jolla erilaista kohtelua voidaan poikkeuksellisesti oikeuttaa.
Suomessa huivin käyttö sallitaan monilla työpaikoilla, mutta esimerkiksi poliisi ei salli huivin käyttöä virka-asun osana turvallisuuteen vedoten. Naapurimaa Ruotsissa sen käyttö on mahdollista, kuten monissa muissakin maissa. Euroopan neuvoston ministerikomitean viime viikolla Suomelle antamat vähemmistöjen suojelua koskevat suositukset sisältävät esityksen etnisten vähemmistöjen edustajien määrän kasvattamiseksi poliisirekrytoinneissa keinona ehkäistä suvaitsemattomuutta, rasismia ja viharikoksia. Keinoja mietittäessä on hyvä pohtia myös näkemystä huivin käyttöön.
