Kuka tahansa voi tunnistaa lapseen kohdistuvan ihmiskaupan: tärkeintä on toimia, kun huoli herää

Yhdenvertaisuusvaltuutetun uudessa selvityksessä havaittiin, että lapsiin kohdistuva ihmiskauppa oli useissa tapauksissa kestänyt yli vuoden. Hyväksikäyttö on osattava tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta hyväksikäytön kierre saadaan katkaistua ja lasta autettua.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi toukokuussa Lapsi ihmiskaupan kohteena -selvityksen. Siinä tarkasteltiin lapsiin kohdistuvista ihmiskaupparikoksista Suomessa nostettuja syytteitä ja niistä annettuja tuomioita. Selvityksen pysäyttävä huomio oli, että rikoslaki ei tarjoa lapsille riittävää suojaa ihmiskaupassa tapahtuvalta hyväksikäytöltä.

Tuomioista kävi ilmi, että osa ihmiskaupan uhriksi joutuneista lapsista oli ollut hyväksikäyttötilanteessa pitkään. Lähes puolet syytteistä koski yli vuoden mittaista hyväksikäyttöä. Kolmasosassa puhuttiin yli neljä vuotta kestäneestä lapsen hyväksikäytöstä. Nämä ovat valtavan pitkiä aikoja lapsen elämästä.

Tuomioaineiston perusteella ei pysty selvittämään kattavasti, kuka lapsen hyväksikäytön oli havainnut tai ihmiskaupan tunnistanut, tai millaisten tukipalveluiden parissa lapset ovat olleet. Aineiston pohjalta pystyi poimimaan ainoastaan yksittäisiä havaintoja lasten tilanteesta rikosasian ulkopuolella tai tuen ja palveluiden saamisesta. Viranomaisilla on laajasti velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, ja epäillessä lapseen kohdistunutta väkivaltaa ilmoitus myös poliisille. Kuka tahansa lapsen tilanteesta huolestunut voi tehdä lastensuojeluilmoituksen.

Osassa tuomioista ilmeni, että kaltoinkohtelun oli havainnut lapsen elämää jollain tavalla tunteva aikuinen. Huolestuttavan tilanteen havaitseminen ja pyrkimys viedä asiaa eteenpäin ei aina johtanut siihen, että viranomaiset olisivat selvittäneet asiaa tai puuttuneet siihen. Yksittäistapauksissa kävi ilmi, ettei rikosilmoitus tai lastensuojeluilmoitus johtanut aluksi mihinkään toimenpiteisiin. Ihmiskaupparikos sai jatkua, vaikka lapsen tilanteesta oli huolestuttu ja siihen oli yritetty puuttua.  Tuomioaineistossa tuli esiin yksittäisiä tapauksia lapsen eristämisestä, mutta pääsääntöisesti lapset olivat koulussa. Joissain tapauksissa perheellä oli sosiaalipalveluiden tai lastensuojelun asiakkuus. Lapset eivät siis olleet yhteiskunnan tavoittamattomissa.

Valmistumassa oleva käsikirja ihmiskaupan tunnistamisesta ja uhrien auttamisesta tukee ammattilaisia

Ihmiskaupan uhrit eivät usein tunnista omaa tilannettaan hyväksikäytön kohteena, mikä on osa ihmiskaupalle tyypillistä psykologista kontrollia. Lapsi voi ajatella toimivansa omasta tahdostaan tai pelätä monenlaisia seurauksia, jos kertoo tilanteestaan. Lapsen iästä ja kehitystasosta riippuen hänellä ei välttämättä ole keinoja ymmärtää tai sanallistaa tilannettaan. Siksi on tärkeää, että lasten parissa toimivat ammattilaiset, kuten lastensuojelu, koulut ja nuorisotyö, saavat koulutusta lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön tunnistamiseksi. Kun huoli lapsesta herää, asiaa on selvitettävä.

Hyväksikäytön tunnistaminen ihmiskaupaksi on merkityksellistä monista eri syistä. Hyväksikäyttöön voidaan puuttua, lasta auttaa ja tukea sekä suojata hyväksikäytön toistumiselta. Uhrien tunnistamiseen ja uudelleen uhriksi joutumisen ehkäisyyn velvoittaa esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus.

Yleissopimuksen toimeenpanoa valvova asiantuntijaryhmä GRETA julkaisi kesäkuussa kolmannen arviointiraporttinsa Suomesta. GRETA kiinnitti myös huomiota lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan tunnistamiseen ja lapsiuhrien auttamiseen sekä avun pariin ohjaamiseen ja viranomaisten kouluttamiseen ihmiskaupan eri muotojen tunnistamiseksi. Oikeusministeriössä on valmistelussa käsikirja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja avun pariin ohjaamiseksi eri viranomaisille. GRETA on suositellut kyseisen toimintamallin laatimista jo aiemmin, ja siihen velvoittaa tulevaisuudessa juuri uudistettu EU:n ihmiskauppadirektiivi.

Hyödyn saamiseksi eri viranomaisten on sitouduttava toimintamallin laajaan käyttöönottoon, mukaan lukien kuntien ja hyvinvointialueiden. Tavoitteena tulee olla ihmiskaupan tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tehokas hyväksikäyttöön puuttuminen sekä uhrin auttaminen. Laaja-alaista yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kesken tarvitaan lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan torjumiseksi, ja toimintamalli tarjoaa siihen yhden välineen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi Lapsi ihmiskaupan kohteena -selvityksessään suositukset, joiden avulla lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan tunnistamista ja uhrien auttamista voidaan tehostaa. Koulutuksen ja ohjeistuksen lisäksi on tärkeää, että toimintamalli ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja avun pariin ohjaamiseksi otetaan valmistuessaan käyttöön. Lapsilähtöisyyttä tulee vahvistaa ja lapsen haavoittuvuus tunnistaa. Eri toimenpiteillä on turvattava, ettei yksikään lapsi joutuisi elämään lapsuudestaan vuosia ihmiskaupan uhrina.

*30.7. vietetään maailman ihmiskaupan vastaista päivää. Vuoden 2024 teemana ovat lapset. Lisätietoa YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimiston UNODC:n (UN Office on Drugs and Crime) nettisivuilta.