Koulujen on varmistettava esteettömyys ja taattava kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua retkiin ja leirikouluihin
Koulu on useille lapsille arjen tärkein sosiaalinen ympäristö. Koulujen on huolehdittava siitä, että kaikilla lapsilla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua opetuksen lisäksi välitunneille, retkiin, leirikouluihin ja muuhun koulun sosiaaliseen toimintaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa osapuolten välillä kahdessa vammaisten oppilaiden syrjintää koskevassa tapauksessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on aiemmin kertonut blogissaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan vuonna 2023 antamasta tärkeästä ratkaisusta liittyen koulujen esteettömyyteen. Lautakunta linjasi, että esteettömyyden vähimmäisvaatimusten täyttäminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että oppimisympäristö olisi yhdenvertainen vammaisille oppilaille. Lisäksi lautakunta korosti suunnittelun tärkeyttä ja kaupungin kokonaisvaltaista vastuuta kouluympäristön saavutettavuudesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on edistänyt sovintoa osapuolten välillä kahdessa asiassa . Toinen koski esteellistä koulurakennusta ja toinen leirikoulun järjestämisen käytäntöä, joka jätti vammaiset oppilaat leirikoulun ulkopuolelle. Sekä kouluympäristön että koulun käytäntöjen on edistettävä yhdenvertaisuuden toteutumista.
Opetuksen järjestäjällä on vastuu ryhtyä välittömästi toimiin, jos koulussa ilmenee puutteita esteettömyydessä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti tapausta, jossa koulun hissi oli pitkään rikki. Pyörätuolia käyttävä oppilas pääsi koulukuljettajan avustuksella aamulla oman luokkansa kerrokseen ja iltapäivällä ulos. Hän ei kuitenkaan päässyt osallistumaan päivien aikana muissa kerroksissa tai ulkona järjestettävään opetukseen tai välitunneille. Tilanteen jatkuttua kaksi kuukautta ja yhdenvertaisuusvaltuutetun ryhdyttyä selvittämään asiaa koululle järjestettiin porraskiipijä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu arvioi, että kaupungin menettely saattoi oppilaan muita epäedullisempaan asemaan hänen vammaisuutensa perusteella, eli kyse oli välillisestä syrjinnästä. Valtuutetun arvion mukaan kaupungin olisi heti hissin rikkouduttua tullut ryhtyä tekemään järjestelyjä, jotta oppilas olisi voinut osallistua yhdenvertaisesti kaikkeen luokkansa toimintaan. Valtuutettu huomautti lisäksi, että oppilaan yhdenvertaisuuden toteutuminen ei saisi olla huoltajan aktiivisuuden varassa. Sen sijaan opetuksen järjestäjän on aktiivisesti huolehdittava, että se ei syyllisty syrjintään, ja edistettävä yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa toiminnassaan.
Kaupunki pyysi oppilaalta anteeksi ja sitoutui vastaisuudessa noudattamaan syrjintäkieltoa sekä korjaamaan menettelyään yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Lisäksi kaupunki maksoi oppilaalle 3 500 euron hyvityksen. Asian käsittelyn myötä yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa painotta opetuksen järjestäjän vastuuta ryhtyä välittömästi toimiin, jos koulussa ilmenee puute esteettömyydessä.
Vammaisilla oppilailla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua retkiin ja leirikouluihin
Toinen valtuutetun käsittelemä tapaus liittyi leirikouluihin. Yhdysluokalla opiskeli kaksi kuudesluokkalaista, joilla oli vammaisuudesta johtuva tukitoimien tarve. Koulun kuudennet luokat järjestivät leirikoulun samaan aikaan ja samassa paikassa. Yhdysluokalla opiskelevat kuudesluokkalaiset osallistuivat kuitenkin leirikoulun aikana koululla luokkansa kanssa normaaliin opetukseen. Koulussa ei selvitetty, olisiko heidän mahdollista osallistua leirikouluun ikätovereidensa kanssa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu teki asiassa hakemuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle sekä vaati lautakuntaa toteamaan kyseen olleen välillisestä syrjinnästä ja suosittelemaan syrjinnän uhreille maksettavaa hyvitystä.
Lautakunnan mukaan kyse voi olla välillisestä syrjinnästä, jos koulussa tehdään luokkakohtaisia päätöksiä tarkastelematta asiaa yksilötasolla ja sivuuttaen vammaisten oppilaiden yhdenvertaiset oikeudet osallistua tehokkaasti kouluyhteisöönsä. Lautakunta katsoi, että oppilaita oli syrjitty välillisesti heidän vammaisuutensa perusteella, kun heillä ei koulun leirikoulujen järjestämisen käytännön takia ollut yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua muiden saman vuosiluokan oppilaiden kanssa leirikouluun. Koulun olisi tullut arvioida vammaisten oppilaiden tarvetta osallistua leirikouluun. Lisäksi koulun olisi tarvittaessa tullut selvittää, olisivatko oppilaat voineet osallistua leirikouluun esimerkiksi hyödyntämällä erityisen tuen palveluita. Lautakunta suositteli 4 000 euron hyvitystä kummallekin oppilaalle.
Kaupunki maksoi syrjinnän uhreille lautakunnan suosittelemat hyvitykset. Tämän jälkeen yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa kolmannen oppilaan asiassa, jonka kohdalla koulu oli vuotta myöhemmin toiminut vastaavalla tavalla. Kaupunki pyysi syrjinnän uhrilta anteeksi ja sitoutui päivittämään leirikoulujen järjestämistä koskevaa ohjeistustaan sen varmistamiseksi, ettei leirikoulujen järjestämisessä tapahdu syrjintää. Lisäksi kaupunki maksoi myös kolmannelle oppilaalle lautakunnan suosituksen mukaisen hyvityksen.
Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen ei riitä, että vammaisten oppilaiden oikeus tavanomaiseen opetukseen toteutuu. Vammaisilla oppilailla on lähtökohtaisesti oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua myös kouluajalla järjestettäviin retkiin ja leirikouluihin sekä kouluajan ulkopuoliseen toimintaan. Lue lisää retkistä ja leirikouluista vuoden 2022 vuosikertomuksestamme (s. 28–30).
