Kela syrji kuulovammaista henkilöä, kun se eväsi häneltä kohtuullisen mukautuksen Kelan tulkkauspalveluissa

Kuulovammainen, tulkkauspalveluun oikeutettu henkilö, haki Kelalta muutosta tulkkauspalvelunsa sisältöön yhdenvertaisuuslain mukaisena kohtuullisena mukautuksena. Tarve mukautukselle liittyi vertaistukitoiminnan tapaamisiin, joissa kuulovammainen henkilö olisi tarvinnut kirjoitustulkkauksen puhutusta suomesta kirjoitetuksi englanniksi. Kela epäsi mukautuksen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vei asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi, joka katsoi Kelan syrjineen kuulovammaista henkilöä. Kela valitti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi samoin kuin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, että Kela syrji kuulovammaista henkilöä. Hallinto-oikeuden päätös on lainvoimainen.

Tapauksessa oli kyse kuulovammaisesta, äidinkielenään englantia käyttävästä henkilöstä, joka on oikeutettu Kelan tulkkauspalveluun. Kyseinen tulkkauspalvelu kattaa tulkkauksen puhutusta englannista kirjoitetuksi englanniksi ja vastaavasti puhutusta suomesta kirjoitetuksi suomeksi sekä selkosuomeksi. Henkilö on asunut ja työskennellyt Suomessa kymmeniä vuosia, mutta ei ole kuulovammastaan johtuen oppinut suomea siinä määrin, että hän hyötyisi puhutun suomen tulkkauksesta kirjoitetuksi suomeksi. Tämän vuoksi hän tarvitsi tulkkauspalvelunsa mukauttamista niin, että se toteutettaisiin puhutusta suomesta kirjoitetuksi englanniksi. Mukautuspyyntö ja -tarve liittyi ensisijaisesti vertaistukitoiminnan tapaamisiin, joissa kommunikointi tapahtui suomen kielellä.

Yhdenvertaisuuslaki edellyttää palvelujen tarjoajan, viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan tekevän kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisten luona, saada koulutusta ja käyttää palveluita sekä tehdä työtehtäviä ja edetä urallaan. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.

Kela perusteli kieltäytymistään sillä, että tarve mukautetulle tulkkaukselle ei johtunut henkilön kuulovammasta vaan hänen puutteellisesta kielitaidostaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vei asian vuonna 2018 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaistavaksi, joka antoi päätöksensä kesäkuussa 2020 kieltäen Kelaa jatkamasta asiakkaan syrjimistä 5000 euron uhkasakon uhalla. Kela valitti lautakunnan ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja katsoi, että kohtuullisen mukautuksen tarve johtui kuulovamman aiheuttamasta vaikeudesta oppia kieltä, ei puutteellisesta kielitaidosta, kuten Kela oli perusteluissaan esittänyt.

Tulkkauspalvelulain tulkinnassa on otettava huomioon kohtuullisia mukautuksia koskevat vaatimukset

Asian käsittelyn aikana Kela esitti tulkinnan, että tulkkauspalvelulaki ei antaisi toimivaltaa Kelalle järjestää tulkkauspalvelua yhdeltä puhutulta kieleltä toiselle puhutulle kielelle kirjoitettuna. Lisäksi Kela perusteli kantaansa sillä, että pyydetyn tulkkauksen laatua ei voitu varmistaa eikä mukautuksen tekeminen olisi ollut tasapuolista muita tulkkauspalveluasiakkaita kohtaan. Tähän hallinto-oikeus totesi, ettei tulkkauspalvelulain 4 §:ää voida tulkita ilman, että otetaan huomioon yhdenvertaisuuslain sekä vammaisyleissopimuksen kohtuullisia mukautuksia koskevat vaatimukset.

Tapauksessa oli kyse tapauskohtaisesti tehtävästä kohtuullisesta mukautuksesta, jolla pyrittiin vastaamaan vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Hallinto oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa seuraavaa: ”Mukauttaminen yksittäisessä konkreettisessa tilanteessa ei siten tarkoita yleistä linjausta kohtuullisten mukautusten myöntämisessä. Puheena olevassa asiassa asianomistajan pyytämä tulkkauksen mukautus oli ollut yksittäistapauksessa välttämätön ja tarpeellinen sekä asianmukainen hänen oikeuksiensa turvaamiseksi.” Hallinto-oikeus myös katsoi, että Kela ei ollut osoittanut, että kirjoitustulkin järjestäminen asianomistajan pyytämällä tavalla olisi ollut Kelalle tosiasiassa mahdotonta tai aiheuttanut sille suhteettoman rasitteen.

Lue Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu kokonaisuudessaan: Helsingin HAO 03.02.2023 607/2023 - Hallinto-oikeuden päätöksiä - FINLEX ®

11.07.2023