Jääkiekkoliitto syrji pelaajaa ja kohdisti yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä vastatoimia valmentajaan – tapauksessa saavutettu sovinto
Yhdenvertaisuusvaltuutettu edisti sovintoa tapauksessa, jossa jääkiekkoliitto syyllistyi yhdenvertaisuuslain vastaiseen toimintaan pelaajaa ja valmentajaa kohtaan. Jääkiekkoliitto kohdisti valmentajaan yhdenvertaisuuslaissa kiellettyjä vastatoimia ja pelaaja joutui välillisen syrjinnän kohteeksi. Jääkiekkoliitto maksaa yhdenvertaisuuslain mukaisesti hyvitystä sekä valmentajalle että pelaajalle. Jääkiekkoliitto on myös sitoutunut jatkamaan työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kyseisessä tapauksessa valmentaja vaati 6.11.2022 pelatussa jääkiekko-ottelussa erotuomareilta toimenpiteitä pelaajan kerrottua hänelle joutuneensa toisen pelaajan rasistisen nimittelyn kohteeksi. Kyseessä oli junioriottelu. Valmentaja ohjasi joukkueensa pukuhuoneeseen tapahtuneen johdosta, minkä jälkeen erotuomarit keskeyttivät ottelun. Jääkiekkoliitto asetti valmentajalle toimintakiellon ottelun keskeyttämisestä huomioimatta sitä, että valmentajan toiminnan motiivina oli rasistiseen nimittelyyn puuttuminen. Valmentajalle annettu rangaistus oli yhdenvertaisuuslain 16 §:ssä tarkoitettu kielletty vastatoimi.
Pelaajaan kohdistettiin yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä välillistä syrjintää, sillä sekä Jääkiekkoliiton ohjeistus rasistiseen häirintään puuttumiseksi että erotuomareiden koulutus ovat olleet puutteellista. Jääkiekkoliiton kurinpidon käytännöt eivät ole edistäneet rasistista häirintää koskevien ilmoitusten selvittämistä tilanteissa, joissa ottelun erotuomari ei ole itse todistanut tapahtunutta. Puutteelliset ohjeet, koulutukset ja käytännöt ovat asettaneet rasismin kohteeksi joutuneet pelaajat epäedulliseen asemaan Jääkiekkoliiton alaisessa toiminnassa yhdenvertaisuuslain välillisen syrjinnän tarkoittamalla tavalla.
Jääkiekkoliitto on myöntänyt syrjinnän sekä vastatoimet ja pyytänyt anteeksi pelaajalta ja valmentajalta. Jääkiekkoliitto myös maksaa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä pelaajalle 3000 euroa ja valmentajalle 3000 euroa sekä korvaa heille asiasta koituneet kulut kokonaisuudessaan.
- On hienoa, että tässä tapauksessa saavutettiin sovinto ja Jääkiekkoliitto on ryhtynyt toimiin yhdenvertaisuuden edistämiseksi myös laajemmin. Jokaisella on oikeus syrjimättömyyteen urheilussa. Erityisesti, kun pelaajina on lapsia ja nuoria, on välttämätöntä, että rasistiseen ja syrjivään toimintaan puututaan tiukasti ja sitä myös ennaltaehkäistään, johtava erityisasiantuntija, yksikönpäällikkö Robin Harms painottaa.
Jääkiekkoliitto on sitoutunut jatkamaan työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi toiminnassaan
Jääkiekkoliitto on korjannut jo merkittävän puutteen toiminnassaan alkuvuodesta tuomareille ja joukkueille antamillaan toimintaohjeilla syrjintätilanteiden varalle. Jääkiekkoliitto sitoutuu sovintosopimuksessa ohjeiden levittämiseen myös koulutuksissa ja viestinnässä. Jääkiekkoliitto myös sitoutuu kehittämään yhteistyössä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja muiden toimijoiden kanssa kurinpidon käytäntöjä ja tarvittaessa muokkaa kilpailusääntöjä niin, ettei välillinen syrjintä ja vastatoimet uusiudu.
- Häirintään ja syrjintään puuttumiseksi on välttämätöntä olla selkeät ohjeistukset ja käytännöt lajiliitoissa. Olemme tyytyväisiä siihen, että Jääkiekkoliitto on jo ryhtynyt toimiin tilanteen parantamiseksi ja tulemme tekemään yhdessä töitä myös kurinpidon käytäntöjen kehittämiseksi, erityisasiantuntija Matti Jutila toteaa.
Lainsäädäntö
Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.
Syrjintä on välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.
16 § Vastatoimien kielto
Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut tässä laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
23 § Hyvitys
Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta, varhaiskasvatuksen järjestäjältä tai palveluntuottajalta, koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia.
Hyvityksen saaminen ei estä saamasta korvausta vahingonkorvauslain (412/1974) tai muun lain mukaan.
27.06.2023