Ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa päivitettäessä on pidettävä kunnianhimo korkealla
Ihmiskaupan vastaista toimintaohjelmaa päivitetään oikeusministeriössä. Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa perus- ja ihmisoikeuksien huomioimista toimintaohjelman valmistelussa. Ohjelmassa on huomioitava haavoittuvassa asemassa olevat ja vaikeasti tavoitettavat ihmiskaupan uhrit.
Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman päivitys käynnistyi oikeusministeriössä huhtikuussa 2025. Ministeriöiden edustajista koostuva työryhmän toimikausi kestää vuoden 2027 loppuun. Työryhmän tehtävänä on päivittää ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma vuoden 2025 aikana.
Päivitetyn toimintaohjelman painopisteet on kuvattu – hallituskaudella valitettavan myöhäiseksi venyneessä – työryhmän asettamispäätöksessä. Painopisteinä ovat seksuaaliseen hyväksikäyttöön, lapsiin ja nuoriin, pakkoavioliittoon, nuoriso- ja jengirikollisuuteen sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän ihmiskaupan ehkäisy ja torjunta, sekä ilmiöiden tunnistaminen erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan ihmiskaupan osalta.
Aiemman toimintaohjelman vahvuuksia olivat laaja-alaisuus ja poikkihallinnollinen yhteistyö
Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi tammikuussa 2025 muistion ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman 2021–2023 toteutumisesta. Muistiossa käsiteltiin myös ihmiskaupan vastaisen työn valtioneuvostotason rakenteita.
Ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma vuosille 2021–2023 edisti ihmiskaupan vastaisia toimia Suomessa. Sen vahvuuksia olivat esimerkiksi laaja-alainen ja poikkihallinnollinen yhteistyö, sekä tutkimus- ja selvitystyöhön panostaminen.
Edellisen toimintaohjelman toteuttamista edesauttoi rakenne, joka koostui valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaation lisäksi poikkihallinnollisesta työryhmästä sekä korkean virkamiestason ohjausryhmästä. Työryhmässä oli edustettuna sekä viranomaisia että järjestöjä, mikä edesauttoi yhteistyötä sekä käytännön tason tiedon hyödyntämistä työryhmän työssä. Nyt nimitetty työryhmä koostuu pelkästään ministeriöiden edustajista. Olennaista olisi, että työryhmässä olisi edustajia ja asiantuntijoita myös keskeisiltä hallinnonaloilta ja kansalaisyhteiskunnasta sekä kansalliselta ihmiskaupparaportoijalta.
Toimintaohjelmakauden päättyessä vuoden 2023 loppuun päättyi myös työryhmän työ. Ihmiskaupan vastaisen työn rakenteesta puuttui koordinaatioelin yli vuoden verran. Ihmiskaupan vastaisen työn jatkuvuuden tukemiseksi yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että ihmiskaupan vastaisen koordinaation tueksi nimitetään pysyvä poikkihallinnollinen työryhmä.
Toimintaohjelmassa ei voida sivuuttaa lakimuutosten vaikutuksia hyväksikäytön riskin lisääntymiseen
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on korostanut perus- ja ihmisoikeuspohjaista toimintaohjelman valmistelua, sekä aiempien selvitysten suositusten hyödyntämistä. Haavoittuvassa asemassa olevat ja vaikeasti tavoitettavat ihmiskaupan uhrit on huomioitava päivitetyssä toimintaohjelmassa. Lasten ja nuorten nostaminen toimintaohjelman painopisteeksi on tärkeää. Huomiota tulee kiinnittää myös eri vähemmistöryhmiin, kuten vammaisiin henkilöihin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin tai etnisiin vähemmistöihin kuuluviin ihmiskaupan uhreihin, sekä ilman oleskelulupaa oleviin uhreihin.
Käynnissä olevien politiikkatoimien ja lakimuutosten vaikutukset ihmiskaupan vastaiseen työhön ovat huolestuttavia. Järjestöjen rahoituksen leikkaukset vaikuttavat mahdollisuuksiin tavoittaa ja auttaa haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja aikuisia. Ulkomaalaislain muutokset tulevat todennäköisesti lisäämään vailla oleskelulupaa Suomessa oleskelevien, myös lasten ja lapsiperheiden, määrää. Sosiaaliturvan leikkaukset osuvat myös lapsiperheisiin. Nämä oikeuksien ja tukien heikennykset altistavat hyvin mahdollisesti ihmisiä lisääntyvälle hyväksikäytön riskille. Muutokset vaikeuttavat ihmiskaupan ennaltaehkäisyä ja uhrien auttamista, ja toimivat ihmiskaupan vastaisen työn tavoitteita vastaan. Lukuisten ulkomaalaisten oikeuksia ja asemaa heikentävien lakimuutosten vaikutukset ihmiskaupan uhreihin onkin tärkeä selvittää osana toimintaohjelmaa.
Ohjelmatoimien kattavuudesta ja vaikuttavuudesta tulee kerätä systemaattisesti tietoa jo toimintaohjelmakaudella, ja kauden päätyttyä toimintaohjelmalle teettää ulkopuolinen arviointi.
Edellinen toimintaohjelma koettiin tarpeelliseksi. Sen aikana ihmiskaupan vastainen työ eteni hyvin, uhrien tavoittaminen edistyi, ja selvityksin saatiin tietoa ihmiskaupan eri muodoista. Kansallinen ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma ja sitä tukevat rakenteet ovatkin keskeinen väline ihmiskaupan ehkäisemisessä, siihen puuttumisessa ja uhrien auttamisessa. Tehdyn työn pohjalle on hyvä rakentaa tehokas päivitetty toimintaohjelma.