Ihmiskaupan vastainen työ edellyttää tehokasta sääntelyä EU-tasolla
Euroopan komissio on ehdottanut muutoksia ihmiskaupan vastaiseen direktiiviin . Muutosten tavoitteena on tehostaa ihmiskaupan vastaista työtä ja ihmiskaupan uhrien suojelua Euroopassa. Vaikka viime vuosikymmeninä on tehty paljon ihmiskaupan torjumiseksi, edelleen EU:ssa tunnistetaan tuhansia uhreja vuosittain. Heistä jopa neljäsosa on lapsia.
EU:n ihmiskaupan vastaisessa toiminnassa merkittävä edistysaskel on ollut vuonna 2011 annettu direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta (ihmiskaupan vastainen direktiivi, 2011/36/EU). Direktiivit ohjaavat ja pakottavat Suomea ja muita EU-maita tekemään kansallista lainsäädäntöä direktiivien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ihmiskaupan vastaisessa direktiivissä asetetaan EU-jäsenvaltioille vähimmäisvaatimukset ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä uhrien suojelemiseksi. Ihmiskaupan uhrien suojelua täydentää kolmansista maista oleville uhreille myönnettävää oleskelulupaa koskeva direktiivi vuodelta 2004 (2004/81/EY).
Ihmiskaupan vastaisen direktiivin uudistaminen on välttämätöntä
Euroopan komissio on seurannut direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa muun muassa julkaisemalla joka toinen vuosi edistymiskertomuksia. Esimerkiksi niiden perusteella on selvää, että direktiivi ei nykyisellään vastaa ihmiskauppailmiön haasteisiin vaan sitä tulee uudistaa. EU:n ihmiskaupan vastaisessa strategiassa tuodaan esiin direktiivin keskeisiä puutteita. Kysyntä palveluille, joita hyväksikäytetyiltä ihmiskaupan uhreilta vaaditaan (kuten seksuaalipalvelut tai halpa työvoima) ei ole vähentynyt aloitteista huolimatta. Rikoksentekijät jäävät yhä pitkälti rankaisematta EU:ssa. Rikoksentekijöitä koskevien syytteiden ja tuomioiden määrä on edelleen vähäinen. Uhreja varten direktiiviin laadituissa vähimmäissäännöissä ei oteta riittävästi huomioon heidän todellisia tarpeitaan.
Näihin vastaamiseksi komissio ehdotti muun muassa seuraavia uudistuksia direktiiviin loppuvuodesta 2022 (COM/2022/732).
Ensinnäkin ihmiskaupan tunnusmerkistöön tarkoitukseksi lisättäisiin pakkoavioliitto ja laiton adoptio. Oikeushenkilöiden rangaistusvastuuta tehostettaisiin. Valtioiden tulisi perustaa järjestelmät ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja ohjaamiseksi avun pariin (national referral mechanism, NRM). Ihmiskaupan uhrien tarjoamien palvelujen käyttäminen olisi säädettävä jäsenvaltioissa rangaistavaksi, nykyisen vapaaehtoisen säätämisen sijaan. Lisäksi direktiiviin lisättäisiin tiedonkeruun velvoite. Kaikista muutosehdotuksista ja asian käsittelytilanteesta löytyy tietoa oikeusministeriön, eduskunnan ja EU:n verkkosivuilta.
Suomen on tuettava kunnianhimoisen direktiivin toteuttamista ja samalla vahvistettava ihmiskaupan vastaista työtä kansallisesti
Muutokset eivät ole riittävän kunnianhimoisia tai merkittäviä kun huomioidaan aiemmin mainitut ongelmat, joita direktiivin uudistamisella pyritään torjumaan. Näistäkin maltillisista uudistuksista tullee neuvottelua. Suomen on tuettava kunnianhimoisen direktiivin toteuttamista. Ihmiskauppa on vakava ihmisen vapauteen kohdistuva rikos. Se on rajat ylittävää, ja siihen liittyy myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Siksi EU:n ihmiskaupan vastaisten toimien tulee olla tehokkaita sekä uhrien suojelun että rikostorjunnan näkökulmasta.
Suomen näkökulmasta direktiivin muutokset eivät ole vaikutuksiltaan suuria ja osaa toimista toteutetaan jo. Oikeusministeriössä on parhaillaan käynnissä hanke ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausmekanismin kehittämiseksi. Orpon hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella lakiehdotus avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkeyttämiseksi. Työn taustalla on vuonna 2021 laadittu arviomuistio, jonka pohjalta sääntelyvaihtoehdoiksi nousevat todennäköisesti ihmiskauppasäännöksen täsmentäminen tai erillinen säädös.
Direktiivin uudistaminen ei yksin riitä. Kattavan sääntelyn lisäksi tarvitaan tehokasta täytäntöönpanoa. Nyt ehdotetut muutokset eivät ole riittävän vaikuttavia, mikäli EU-jäsenmaat eivät ohjaa resursseja ihmiskaupparikosten torjumiseen ja ehkäisemiseen sekä uhrien auttamiseen. Ja niin kauan kuin toimet eivät ole riittävän vaikuttavia, siitä hyötyvät rikolliset.
EU:n ihmiskaupan vastainen päivä
18.10. on EU:n ihmiskaupan vastainen päivä. Sen tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta ihmiskaupasta sekä lisätä tiedonvaihtoa, osaamista ja parhaita käytäntöjä ihmiskaupan vastaisten toimijoiden keskuudessa.
