Ihmiskaupan uhreja koskevia oleskelulupakäytäntöjä selvitetään
Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tilanneet selvityksen siitä, millaisin perustein ihmiskaupan uhreille myönnetään oleskelulupia. Selvityksen tekee kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu. Tarkoitus on tutkia, miten Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislain erityissäännöstä ihmiskaupan uhreille myönnettävästä jatkuvasta oleskeluluvasta.
Selvityksessä tarkastellaan, minkälaisia ihmiskaupan uhreja Maahanmuuttovirastossa on tunnistettu, millaisen hyväksikäytön kohteeksi uhrit ovat joutuneet ja millaiset mahdollisuudet heillä on selviytyä hyväksikäytöstä. Lisäksi tutkitaan, miten ulkomaalaislakia on sovellettu heidän hakemustensa käsittelyssä ja millaisilla tekijöillä on ollut merkitystä lain tulkinnassa. Yhtenä keskeisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään myös, miten ihmiskaupan uhrien haavoittuvuutta on tunnistettu ja arvioitu ulkomaalaislain perusteella.
Tutkimuskohteena ovat Maahanmuuttoviraston 1.1.2018–31.12.2020 välisenä aikana tekemät, ihmiskaupan uhreja koskevat oleskelulupa- ja turvapaikkapäätökset. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida mahdollisia tarpeita lainsäädännön muutoksille ja lainsoveltamis- ja tulkintakäytäntöjen kehittämiselle.
Eduskunta on edellyttänyt valtioneuvostoa selvittämään, liittyykö ihmiskaupan uhrien oleskelulupaperusteisiin lainsäädännöllisiä muutostarpeita. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu on kiinnittänyt huomiota ihmiskaupan uhreja koskeviin oleskelulupakäytäntöihin, kuten jatkuvan oleskeluluvan korkeaan myöntämiskynnykseen ja vaihtelevaan soveltamiskäytäntöön. Myös valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman valmistelussa on nostettu esiin oleskelulupiin liittyviä kysymyksiä.
Selvitys tukee ihmiskaupan vastaista työtä valtioneuvostossa
Selvityksestä saatava tutkimustieto palvelee myös työministeri Tuula Haataisen maaliskuussa 2020 asettamaa työvoiman maahanmuuton kehittämishankkeen alatyöryhmää. Alatyöryhmä valmistelee toimia, joiden avulla ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voidaan paremmin ennaltaehkäistä, havaita ja torjua. Tehtävänä on myös tarkastella ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan edellytyksiä. Työryhmä hyödyntää tutkimustietoa sen arvioimisessa, onko oleskelulupaperusteiden osalta tarpeen tehdä lainsäädäntömuutoksia vai voidaanko huomioihin vaikuttaa muilla keinoin, kuten ohjeistuksella tai koulutuksella.
Valtioneuvosto on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen työhön, ja selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää siinä myös laajemmin. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia ihmiskaupan vastaisen työn tehostamiseksi. Tavoitteena on uhrien parempi auttaminen, ihmiskaupan nopeampi tunnistaminen ja ilmitulo sekä rikosvastuun toteutuminen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tehtäviin kuuluu viranomaisten toiminnan ohjaaminen, neuvominen ja kouluttaminen sekä selvitysten tekeminen. Raportoijan tehtävänä on seurata ja valvoa Suomessa tehtävää ihmiskaupan vastaista työtä ja raportoida havainnoistaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle.
Nyt tehtävä selvitys julkaistaan alkusyksystä 2021. Ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytännöistä ei ole aikaisemmin tehty kokonaisvaltaista tutkimusta.
Ulkomaalaislaissa on erityinen säännös ihmiskaupan uhrien oleskeluluvista
Suomea sitovien kansainvälisten ja EU-velvoitteiden takia ulkomaalaislakiin lisättiin vuonna 2006 säännökset ihmiskaupan uhreille myönnettävästä oleskeluluvasta, joka voi olla joko tilapäinen tai jatkuva. Uudistuksen keskeisiä tavoitteita olivat ihmiskaupparikosten torjuminen, rikollisten kiinni saaminen sekä uhrien suojeleminen siten, että he eivät joutuisi uudestaan ihmiskaupan uhreiksi.
Ihmiskaupan uhrille myönnetään tilapäinen oleskelulupa, jos uhrin oleskelu Suomessa on perusteltua ihmiskaupan esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi, hän on valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi eikä hänellä enää ole siteitä ihmiskaupasta epäiltyihin.
Jatkuva oleskelulupa myönnetään, jos uhri on erityisen haavoittuvassa asemassa. Tällöin ei edellytetä, että hänen oleskelunsa Suomessa olisi perusteltua esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi tai että hän olisi valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi.
Ihmiskaupan uhriksi joutuminen voi olla myös peruste myöntää kansanvälistä suojelua tai oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Roope Jokinen, SM, [email protected], p. 0295 488 362
tutkija Heini Kainulainen, YVV, [email protected], p. 0295 666 821
hallitusneuvos Olli Sorainen, TEM, [email protected], p. 0295 048 022
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn alatyöryhmä | TEM
Ihmiskaupan vastainen työ | OM
Ihmiskaupan torjuntaa tehostetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä | SM:n tiedote 5.11.2020
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
18.03.2021