Ihmiskaupan juurisyy on yhteiskunnallisessa epätasa-arvossa

Sodat, ilmastokriisi, pakolaisuus ja sosioekonominen epätasa-arvo vaikuttavat maailmanlaajuisesti miljooniin ihmisiin. Ihmiskaupan juurisyy on yhteiskuntien epätasa-arvossa: sukupuolten epätasa-arvossa, syrjinnässä, köyhyydessä, luvallisen oleskeluoikeuden puuttumisessa, vähemmistöryhmien heikommassa asemassa, väkivallassa. Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ovat ihmiskaupparikollisten kohderyhmä. Silloin kun ihminen on joutunut ihmiskaupan uhriksi, yhteiskunnan tukirakenteet ovat pettäneet, usein jo paljon ennen ihmiskaupan tilannetta.

Maailman ihmiskaupan vastaista päivää vietetään 30.7. Tänä vuonna katse käännetään yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Teemana on kaikkien ihmiskaupan uhrien tavoittaminen, jotta ketään ei jätetä (reach every victim of trafficking, leave no one behind). Sama periaate - ketään ei jätetä - on keskeinen kestävän kehityksen tavoitteiden periaate.

Suomen on tehtävä aktiivista työtä kansainvälisesti konfliktien lopettamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Ihmiskauppaan puuttuminen ei kuitenkaan ole vain kansainvälinen asia: Myös Suomessa on tunnistettavissa ihmisryhmiä, joihin kuuluvien alttius ihmiskaupan uhriksi joutumiselle voi kasvaa. Sijaishuollosta kadonneet lapset ja nuoret joutuvat joskus selviytymään tavoilla, jotka johtavat siihen, että aikuiset hyväksikäyttävät heitä. Päihteidenkäyttäjien ja asunnottomien ihmisten parissa voidaan tunnistaa ihmiskaupan piirteitä sisältävää hyväksikäyttöä. Toive oleskeluluvasta tai sen jatkuvuudesta voi saada työntekijän pysymään pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa. Ulkomaalaislaissa oleva peruste käännyttää henkilö maasta, jos häntä epäillään seksuaalipalveluiden myymisestä, estää seksin myymiseen pakotettuja henkilöitä uskaltamasta olla yhteydessä viranomaisiin.

Vuonna 2023 julkaistussa selvityksessä Rikosuhripäivystyksen asiakkuudessa olevien seksuaaliväkivaltaa kokeneiden ihmiskaupan uhrien tapauksista ja tilanteista tuotiin esiin haavoittuvuutta aiheuttavia tekijöitä. 29 prosentissa selvityksen tapauksista uhriksi joutunut henkilö oli joutunut ihmiskaupan kohteeksi alaikäisenä Suomessa. Kuitenkin 25 prosentissa selvityksen tapauksista he olivat saaneet apua tilanteeseensa vasta täysi-ikäistyttyään. Hyväksikäyttötilanteelle altistavia tekijöitä olivat esimerkiksi lapsuudenaikaiset hyväksikäytön kokemukset, mielenterveyden haasteet, haastavat kotiolot, ylisukupolvisen väkivallan kokemukset, päihderiippuvuus, tietämättömyys omista oikeuksista sekä fyysisten ja henkisten rajojen asettamisen haasteet.

Myös Heunin selvityksessä lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta ihmiskaupasta vuodelta 2019 eriteltiin riski- ja haavoittuvuustekijöitä. Yksilöön liittyvien tekijöiden lisäksi haavoittuvuuksia loivat rakenteelliset, sosioekonomiset ja perheen tilanteeseen liittyvät tekijät.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun havaintojen mukaan ihmiskauppaa tai sen kaltaista hyväksikäyttöä voi näkyä matalan kynnyksen palveluissa tai nuorten parissa työskenteleville, mutta ilmiöitä ei aina tunnisteta ihmiskaupaksi. Hyväksikäyttöilmiöt saatetaan nähdä osana marginalisoituneiden ihmisten kohtaamaa ongelmavyyhteä. Näin myöskään ihmiskauppaan ei osata puuttua tai uudelleen uhriksi joutumista estää. Edellä mainitun Rikosuhripäivystyksen selvityksen perusteella "ihmiskaupan uhriksi joutuneita ei ole mahdollista kokonaisvaltaisesti auttaa ihmiskauppatilanteesta irtautumisessa, toipumisessa ja itsenäisen arjen vakautumisessa ennen kuin hyväksikäytön taustalla oleva kokonaisuus huomioidaan ja siihen puututaan".

Yhteiskunnan turvaverkkojen täytyy tavoittaa ihmiskaupan uhrit

Mitä siis tulee tehdä, jotta tavoittaisimme kaikki ihmiskaupan uhrit eikä ketään jätettäisi yksin? Teemapäivänä UNODC* tarjoaa vastaukseksi kaikkien uhrien tavoittamiseen ihmiskaupan vahvempaa ennaltaehkäisyä, uhrien tunnistamista ja tukemista sekä tekijöiden saamista vastuuseen. Resepti on tuttu vuosien takaa, mutta vaikean ilmiön kitkemiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä, jatkuvuutta ja peräänantamattomuutta.

Ihmiskauppa on vain yksi osa siitä, mihin turvaverkkojen läpi putoaminen voi johtaa. Yhdenvertainen, heikommassa asemassa olevia ihmisiä tukeva yhteiskunta suojaa yksilöä monin tavoin. Esimerkiksi riittävä toimeentulo, mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, lastensuojelun riittävät resurssit sekä matalan kynnyksen kieli- ja kotoutumiskoulutus toimivat yhteiskunnan turvaverkkoina, joiden avulla voidaan lisätä hyvinvointia. Tukitoimien riittävyys taustasta riippumatta ja kaikkien ihmisarvon kunnioitus ovat hyvinvointivaltion kulmakiviä.

Näiden yleisten toimien rinnalla tarvitaan erityisiä ihmiskaupan vastaisia toimia. Keskeisiä ammattilaisia, kuten nuorten parissa toimivia, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä sekä poliiseja, tulee edelleen kouluttaa ihmiskaupan tunnistamiseksi. Ammattilaisille tulee olla myös käytännön toimintaohjeet tilanteisiin, joissa ihmiskauppaa havaitaan. Tähän vastausta haetaan oikeusministeriössä meneillään olevassa hankkeessa, jossa kehitetään kansallinen ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausmekanismi (NRM) uhrien tunnistamisen edistämiseksi ja avun saannin turvaamiseksi.

Ihmiskaupan vastaisessa työssä tulee arvioida jatkuvasti, miten toimilla huomioidaan ja tavoitetaan heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat ihmiset ja marginalisoidut ihmisryhmät. Tämä ei vaadi pyörän keksimistä uudelleen: Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja lapsivaikutusten arviointi on tähän keskeinen työkalu. Näillä voidaan arvioida, miten esimerkiksi lakimuutokset vaikuttavat eri tilanteissa olevien ihmisten asemaan ja pitää huolta siitä, että toimilla vahvistetaan ihmisten oikeuksia ja asemaa. Lainsäädäntö ei saa mahdollistaa ihmisten joutumista hyväksikäytön kohteeksi.

Pidetään huolta, että ihmiskaupan vastaisessa työssä ketään ei jätetä.

*UN Office on Drugs and Crime (UNODC) eli YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto tukee valtioita toimeenpanemaan toimialaansa kuuluvaa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta sekä sen ihmiskauppaa koskevaa lisäpöytäkirjaa. Lisäpöytäkirja eli ns. Palermon protokolla vuodelta 2000 sisälsi ihmiskaupan määritelmän, johon myös esimerkiksi EU:n ihmiskauppadirektiivin ja Suomen rikoslakin määritelmät pohjaavat. Maailman ihmiskaupan vastaista päivää on vietetty 30.7. vuodesta 2014 alkaen.