Etnisen profiloinnin vastaisia toimia on jatkuvasti kehitettävä
Alkuperään liittyvä syrjintä ja etninen profilointi nousivat viime vuonna keskusteluun useissa maissa, kun Black Lives Matter -liike, joka vastustaa rasistista poliisiväkivaltaa ja rasistista syrjintää, vahvistui USA:ssa ja muualla maailmassa. Myös keskustelu tekoälyn hyödyntämisen syrjintäriskeistä ennakoivassa poliisitoiminnassa ja kasvojentunnistusmenetelmissä laajentui. Suomessakin on keskusteltu etnisestä profiloinnista poliisitoiminnassa, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin pitäisi huomioiden aiheen vakavuus ja vaikutusten laajakantoisuus.
YK:n rotusyrjintäkomitea antoi joulukuussa kattavan suosituksen etnisen profiloinnin estämisestä turvallisuusviranomaisissa. Se on suunnattu kaikille YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen hyväksyneille valtioille. Komitean uusi yleiskommentti koskee sekä perinteistä poliisitoimintaa että tekoälyn hyödyntämistä.
Komitea toteaa etnisen profiloinnin poliisissa lisääntyneen globaalisti viime vuosina. Syynä ovat erityisesti terrorismiin ja maahanmuuttoon liittyvät huolet, jotka ovat yleisesti lisänneet vihamielisyyttä ja syrjiviä asenteita vähemmistöjä kohtaan. Myös uusien teknologioiden käyttö turvallisuussektorilla saattaa lisätä rasismia ja syrjintää. Komitea toteaa tekoälyn käytössä poliisitoiminnassa olevan merkittävä syrjinnän riski.
Komitea suosittelee arvioimaan poliisin linjausten, käytäntöjen ja koulutuksen sisältöjä. Tähän tulisi osallistaa laajasti eri toimijoita. Tekoälyn hyödyntämisessä on tehtävä vaikutustenarviointia ennen käyttöönottoa, suunnittelu -ja hankintavaiheissa sekä käytön aikana. Valtioiden on varmistettava, että tämä tulee tehokkaasti tehdyksi. Valtioiden on myös varmistettava, että yritykset toimivat syrjimättömästi.
Sisäministeriön ja poliisin on arvioitava tarvittavat toimet ja lisättävä niiden läpinäkyvyyttä
Poliisissa on viimeisen parin vuoden aikana kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota syrjinnän ja etnisen profiloinnin kieltoon. Myös julkisessa keskustelussa on tuotu esille poliisin toimintaan liittyviä profiloinnin riskejä, joita on pyrittävä ehkäisemään. Hyvää kehitystä on siis nähtävissä.
Rimaa on kuitenkin nostettava ja pidettävä korkealla. Poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten on jatkuvasti kehitettävä syrjinnän ja etnisen profiloinnin vastaisia toimiaan: Minkälaisia käytäntöjä noudatetaan? Minkälaista toimintakulttuuria vaalitaan? Miten koulutetaan? Miten poliiseja ohjeisestaan syrjinnän kiellosta? Miten havaittuihin syrjiviin ja rasistisiin toimintatapoihin tai tilanteisiin puututaan? Näitä on käytävä säännöllisesti läpi, toimiin on panostettava ja niistä on viestittävä. Viranomaistoimien oikeasuhtaisuus tulee myös arvioitavaksi, kun otetaan kantaa syrjinnän kiellon loukkauksiin. Toimintatapoja on syytä arvioida säännöllisesti tästä näkökulmasta.
Helsingin hallinto-oikeus antanee tänä keväänä päätöksen poliisin toimista, jotka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi päätöksessään syrjiväksi etniseksi profiloinniksi. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu arvioi oikeudelle toimittamassaan lausunnossa poliisin toimineen tilanteessa syrjivästi. Riippumatta oikeuden päätöksen lopputuloksesta tulee poliisissa pohdittavaksi asian opit. Viranomaisilla on lakisääteinen velvoite edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä sen toiminnassa olevia syrjintäriskejä.
Läpinäkyvyys etnisen profiloinnin ja syrjinnän vastaisista toimista ja niiden vaikutuksista ei toteudu riittävästi. Turvallisuusviranomaisten tulisi viestiä ja keskustella aiheesta enemmän. Läpinäkyvyys vahvistaa luottamusta viranomaisiin, ja parantaa viranomaisiin kohdistuvan valvonnan laatua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on kannustanut Poliisihallitusta ja sisäministeriötä tekemään yleiskommentin täytäntöönpanotarpeista arvioinnin ja osallistamaan siihen eri sidosryhmiä ja tutkijoita.
Mitä etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan?
Etnisellä profiloinnilla viitataan yleensä turvallisuusviranomaisten toimintaan, jossa toimenpiteet kohdistetaan henkilöön hänen alkuperäänsä liittyvien ominaisuuksien kuten ihonvärin, kielen, tai tiettyyn uskontoon tai kulttuuriin viittavan pukeutumisen perusteella. Ulkoisten ominaisuuksien perusteella tehdään johtopäätöksiä henkilön käytöksestä, tai näkymättömissä olevista ominaisuuksista.
Etninen profilointi voi johtaa siihen, että henkilön oikeuksia, kuten yksityiselämän suojaa tai liikkumisvapautta, rajoitetaan yksinomaan hänen etnisen alkuperänsä perusteella. Tämä muodostaa syrjintää. Etninen profilointi esimerkiksi henkilöllisyyden tarkastamisessa tai muussa poliisien toimien kohdentamisessa on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Se linkittyy syrjiviin stereotypioihin, jotka voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Etnistä profilointia voi ilmetä yksittäisen poliisin toimien lisäksi poliisin yleisesti noudattamissa käytännöissä.
Etninen profilointi ei ole lainsäädännössä määritelty ja käytetty käsite. Syrjintää ehkäistäessä ja syrjintää yksittäisissä tilanteissa arvioitaessa on siis katsottava yhdenvertaisuuslain määritelmää syrjinnästä.
Etnisestä profiloinnista puhutaan myös viitattaessa alkuperään perustuvaan syrjintään esimerkiksi vartioinnissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittelee säännöllisesti yhteydenottoja etnisen profiloinnin kokemuksista vartioinnissa, ja pyrkii edistämään yhdenvertaisuutta ja puuttumaan etnisen profiloinnin riskeihin sekä vartioinnissa että turvallisuusviranomaisten toiminnassa.
Etniseen profilointiin liittyviä kokemuksia on viime vuosina käsitelty selvityksissä, erityisesti Helsingin yliopiston Pysäytetyt-tutkimuksessa (2018). Selvitykset tuovat esille, että etnistä profilointia kokevat Suomessa niin ulkomaalaisiksi ulkonäkönsä vuoksi profiloidut henkilöt kuin romanitkin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun viime vuonna julkaisema selvitys afrikkalaistaustaisten henkilöiden kokemasta syrjinnästä (pdf) kertoo, että merkittävä osa vastaajista on kokenut turvallisuusviranomaisten tai vartioinnin toimesta etnistä profilointia. Tehdyt selvitykset kartoittavat etupäässä syrjintäkokemuksia. On kuitenkin selvää, että niiden tulokset kertovat tarpeesta kiinnittää etnisen profiloinnin ehkäisemiseen tehostettua huomiota.
Tutkimusten mukaan etnisellä profiloinnilla on laajakantoisia vakavia seurauksia yhteiskunnassa, kuten luottamuksen väheneminen poliisin ja viranomaisiin, yhteiskuntaan kuuluvuuden tunteen heikentyminen sekä vihapuheen ja syrjivien asenteiden lisääntyminen.
Etnisessä profiloinnissa on kyse rakenteellisesta syrjinnästä ja rasismista. Viranomaisten on suhtauduttava siihen vakavasti, pidettävä aihetta esillä ja kehitettävä jatkuvasti sen vastaisia toimia.