Eduskuntakertomuksen käsittely jatkui perustuslakivaliokunnassa ja sivistysvaliokunnassa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tällä viikolla ollut kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa valtuutetun eduskuntakertomuksesta. Valtuutettu esitteli kertomuksensa suosituksia niiltä osa-alueita, jotka liittyvät kunkin valiokunnan tehtäviin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli perustuslakivaliokunnan kuultavana 23.4. Perustuslakivaliokunnalla on erityisen keskeinen rooli arvioida lakiesitysten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuutta sekä suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus käsittelee paljon perustuslain ja ihmisoikeussopimusten toteutumista. Valtuutettu kiinnitti perustuslakivaliokunnan huomiota muun muassa näihin osa-alueisiin eduskuntakertomuksestaan.

  • Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate ja suoja syrjinnältä. Perustuslaki antaa julkisen vallan edustajille erityisen velvollisuuden edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomus sisältää useita suosituksia siitä, miten yhdenvertaisuutta koskevaa lainsäädäntöämme tulisi kehittää. Valtuutetun suositukset koskevat erityisesti syrjinnän uhrin oikeussuojan parantamista.
  • Alkuperäiskansa saamelaisten perustuslailliset oikeudet on turvattava. Saamelaiskäräjälaki uudistettiin vuosikymmeniä kestäneen prosessin jälkeen vuonna 2025, mikä oli merkittävää saamelaisten oikeuksien turvaamisen kannalta. Valtuutettu katsoo, että lain soveltamista on seurattava. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisi loppuraporttinsa loppuvuodesta 2025. Loppuraportissa esitettyjen suositusten toimeenpano on aloitettava välittömästi.
  • Lakiesitysten perus- ja ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava kokonaisvaltaisesti. Lainvalmistelun kaikissa vaiheissa on varmistettava, että lainsäädäntö turvaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen eikä lainsäädäntö rajoita syrjinnän vaarassa olevien ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on kiinnittänyt viime aikoina toistuvasti huomiota siihen, että lainsäädännön uudistuksissa ei ole tehty kattavaa yhdenvertaisuusvaikutusten ja eri lakiesitysten yhteisvaikutusten arviointia.
  • Algoritmisten järjestelmien käytössä on varmistettava syrjimättömyys ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Viranomaisilla ja lainsäätäjillä on velvollisuus varmistaa syrjimättömyys algoritmisten ja tekoälyjärjestelmien hyödyntämisessä sekä julkisen hallinnon toimintojen digitalisoinnissa.
  • Pääsy turvapaikkaprosessiin ja ehdoton palautuskielto on turvattava kaikissa tilanteissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan siitä, että niin sanottua välineellistettyä maahantuloa pyritään torjumaan keinoilla, jotka vaarantavat ihmisoikeuksien toteutumisen. Ihmisoikeuksien turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus. Valtuutettu korostaa, että turvapaikanhakua rajoittavalle poikkeuslaille on vaihtoehtoja, jotka turvaavat paremmin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
  • Lapsen edun ensisijaisuus on huomioitava ja lasten säilöönotot kiellettävä. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee, että lapsen edun ensisijaisuus kirjataan ulkomaalaislakiin ja vastaanottolakiin, jotta lapsen edun ensisijaisuus toteutuisi täysimääräisesti. Valtuutettu suosittelee lisäksi lasten säilöönottojen kieltämistä.
  • Väkivallan riskinarvioinnista on säädettävä lailla naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät, että viranomaiset suojelevat naisia tehokkaasti väkivallalta. Tällä hetkellä puutteellinen riskinarviointi lisää naisten kokemaa väkivaltaa ja sen pelkoa. Valtuutetun mukaan väkivallan riskinarvioinnista ja turvallisuudenhallinnasta on säädettävä laissa. Laissa tulee määritellä riskinarvioinnin velvollisuuden piiriin kuuluvat viranomaiset ja tunnistaa järjestöjen rooli.

Sivistyslakivaliokunnan kuuleminen

Yhdenvertaisuusvaltuutettu esitteli 22.4. sivistysvaliokunnalle eduskuntakertomustaan siltä osin, kun sen aiheet koskettivat valiokunnan tehtäviä. Valtuutettu toi kuulemisessa esiin muun muassa näitä aiheita kertomuksestaan:

  • Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet saada koulutusta on turvattava. Vastuunjakoa kuntien ja hyvinvointialueiden välillä esimerkiksi vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta on selkeytettävä. Myös perusopetuslain uudistettujen tukea koskevien säännösten vaikutuksia vammaisiin oppilaisiin on selvitettävä ja arvioitava kattavasti. Mahdollisia puutteita on korjattava. 
  • Katsomusaineiden opetukseen on tehtävä yhdenvertaisuutta edistäviä uudistuksia. Nykyisen järjestelmän yhdenvertaisuusongelmat on korjattava viipymättä. Valtuutettu katsoo esimerkiksi, että oppilaan valinnanvapaus katsomusaineiden suhteen ei saa olla riippuvainen kuulumisesta uskonnolliseen yhteisöön. Lisäksi ylioppilaskirjoituksissa on oltava mahdollisuus suorittaa isoimpien oppiaineiden oppimäärät.
  • Häirintään puuttumista on tehostettava. Urheilussa on edistytty huomattavasti yhdenvertaisuuslain kieltämän häirinnän tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Yhdenvertaisuuslain häirinnän kiellon sääntelyyn on lisättävä järjestöjen ja seurojen velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin häirinnän poistamiseksi, kun se on tullut järjestön tai seuran tietoon. Tämä velvoite selkeyttäisi toimijoiden vastuuta häirintään puuttumisesta.
  • Yhdenvertaisuussuunnittelu on tuotava osaksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen arkea. Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoite on palautettava toimipaikkatasolle. Koulutusta yhdenvertaisuussuunnittelusta ja lasten näkemysten huomioimisesta suunnittelussa on lisättävä.
  • Koulutus on keskeisessä roolissa saamelaisten oikeuksien turvaamisessa. Alkuperäiskansa saamelaisille on varmistettava mahdollisuus oman kielen opiskeluun asuinpaikasta riippumatta. Eri alojen saamen kieliä osaavien ammattilaisten koulutusta on lisättävä.
  • Ihmiskaupan vastainen työ oppilaitoksissa. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin tarvitaan suojatoimia hyväksikäytön estämiseksi. Lapsia ja nuoria koskeviin politiikkaohjelmiin ja toimiin on sisällytettävä vahva ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja tukemisen näkökulma. Hyväksikäyttöä on tunnistettava siellä missä lapset ovat – eli myös kouluissa ja oppilashuollossa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomuksen käsittely

Yhdenvertaisuusvaltuutetun eduskuntakertomusta käsitellään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, jolle perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta, sivistysvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta antavat lausunnot. Valtuutettu on ollut kuultavana eduskuntakertomuksestaan jo perustuslaki-, laki- ja sivistysvaliokunnissa. Kukin valiokunta perehtyy niihin kertomuksen osa-alueisiin, jotka liittyvät valiokunnan tehtäviin. Mietintövaliokuntana toimii työelämä- ja tasa-arvovaliokunta.

Sen jälkeen, kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on laatinut mietintönsä valtuutetun kertomuksesta, siirtyy asian käsittely eduskunnan täysistunnolle. Eduskunta voi valtuutetun kertomuksen pohjalta vaatia valtioneuvostolta toimenpiteitä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana, naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana ja maastapoistamisen täytäntöönpanon valvojana. Tehtäviin sisältyy lisäksi ulkomaalaisten oikeuksien ja aseman edistäminen. Tuoreen lakiesityksen mukaan 12.6. lähtien valtuutetulla olisi myös tehtävä seurata perusoikeuksien toteutumista seulonta- ja rajamenettelyissä. 

Tutustu yhdenvertaisuusvaltuutetun koko eduskuntakertomukseen:

24.04.2026