Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys: Uusintahakemukset ovat keskeinen tekijä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi turvapaikkaprosessissa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tarkastellut turvapaikkaprosessissa tehtyjä uusintahakemuspäätöksiä. Merkittävään osaan uusintahakemuksista tehdään myönteisiä päätöksiä. Myönteisten päätösten korkea osuus osoittaa, että uusintahakemukset ovat tarpeellisia turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutumiseksi. Jo ensimmäisen turvapaikkamenettelyn laatuun on kuitenkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota, jotta hakijan turvapaikkaperusteet tulisivat ilmi ja ne selvitettäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti, millaisissa tilanteissa uusintahakemuksiin on tehty myönteisiä päätöksiä maalis-elokuussa 2023 ja arvioi millainen merkitys uusintahakemuksilla on Suomen turvapaikkajärjestelmässä. Selvitystä varten yhdenvertaisuusvaltuutettu kävi läpi kansainvälistä suojelua koskevia uusintahakemuksiin tehtyjä päätöksiä.
Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti sellaisia myönteisiä päätöksiä, joissa hakija on vedonnut samaan turvapaikkaperusteeseen jo edellisessä turvapaikkahakemuksessa sekä sellaisia päätöksiä, joissa hakijan haavoittuva asema tai turvapaikkaperuste ei ole ilmennyt aiemmissa turvapaikkamenettelyissä. Selvityksessä esiin tulleiden tilanteiden kautta tarkasteltiin keinoja, jotka voisivat edesauttaa sitä, että hakijoiden kansainvälisen suojelun tarve tunnistettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Usein kansainvälisen suojelun tarve tunnistetaan vasta uusintahakemusvaiheessa.
”Myönteisistä päätöksistä noin kolmasosa koskee tilanteita, joissa hakija on saanut samalla tai osin samalla turvapaikkaperusteella aiemmin kielteisen ja myöhemmin myönteisen päätöksen, tai joissa uusintahakemuksen yhteydessä on ilmennyt haavoittuvuustekijä, joka on ollut olemassa, mutta ei ole tullut ilmi aiemmin”, kertoo asiantuntija Elsa Korkman.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen perusteella uusintahakemukset ovatkin tärkeä väline hakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä ehdottoman palautuskiellon noudattamiseksi.
Petteri Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi perusteettomien uusintahakemusten estäminen ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytysten kiristäminen. Hallitusohjelmassa on sovittu myös turvapaikkamenettelyn tehostamisesta.
”Selvityksemme perusteella uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytysten kiristäminen entisestään on erittäin huolestuttavaa. Vaarana olisi, että moni kansainvälistä suojelua tarvitseva henkilö jää tunnistamatta, mikäli hänen uusintahakemustaan ei tutkita”, toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa uusintahakemuksista korostuu paikoin ajatus turvapaikkamenettelyn väärinkäyttämisestä uusintahakemuksia tekemällä sekä oletus uusintahakemusten perusteettomuudesta. Maahanmuuttoviraston tilastojen perusteella uusintahakemuksiin tehdään kuitenkin paljon myönteisiä päätöksiä, selvityksen tarkasteluajanjakson aikana tehdyistä päätöksistä 41 %:ssa Maahanmuuttovirasto myönsi joko turvapaikan, toissijaista suojelua tai muun oleskeluluvan. Oletus uusintahakemusten erityisestä perusteettomuudesta ei ole siten perusteltu.
Panostamalla turvapaikkamenettelyn laatuun alusta asti voidaan ehkäistä uusintahakemuksia
Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen perusteella turvapaikkamenettelyä voidaan ja sitä tulee edelleen kehittää, jotta kansainvälisen suojelun tarve ja henkilön mahdollinen haavoittuva asema tunnistetaan jo ensimmäisen turvapaikkahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tämä on hakijan perus- ja ihmisoikeuksien mukaista ja säästää viranomaisresursseja. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on laatinut selvityksen pohjalta suositukset, joissa esitetään keinoja turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien sekä turvapaikkamenettelyn laadun turvaamiseksi.
”Turvapaikkamenettelyä ei tule tehostaa tavoilla, jotka heikentävät menettelyn laatua. Menettelyä on kehitettävä niin, että voidaan varmistua siitä, että oleskeluluvan myöntämiselle merkitykselliset seikat tunnistetaan, selvitetään ja hyväksytään tosiseikoiksi menettelyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin vähentyisi myös tarve valituksille ja uusintahakemuksille”, korostaa erityisasiantuntija Liisa Välimäki.
Samalla on varmistettava, että turvapaikkamenettelyä ei kehitetä suuntaan, joka lisää uusintahakemusten tarvetta. Vuodesta 2015 lähtien turvapaikkamenettelyyn ja ulkomaalaisten henkilöiden oikeuksiin kohdistettiin lukuisia muutoksia, joita perusteltiin muun muassa turvapaikkamenettelyn tehostamisella. Tutkimustiedon valossa tehostamiseen pyrkineiden muutosten seurauksena uusintahakemusten tekemisen tarve on kuitenkin lisääntynyt.
Lue yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys uusintahakemusten merkityksestä turvapaikkaprosessissa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun yhtenä tehtävänä on ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien edistäminen. Valtuutetun tavoitteena on erityisesti edistää haavoittuvimmassa asemassa olevien ulkomaalaisten oikeuksien toteutumista sekä tunnistaa lainsäädännössä ja sen soveltamisessa ilmeneviä epäkohtia.
24.04.2024
