Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys: Rikoksen osapuolten välinen läheinen suhde on lisättävä rikoslakiin koventamisperusteeksi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti, miten pari- ja lähisuhdeväkivaltaa on käsitelty käräjäoikeuksissa. Väkivalta lähisuhteessa on vakava rikos. Selvitys osoitti, että tuomioistuimen perusteluissa ei aina otettu kantaa väkivallan tapahtumiseen läheisessä suhteessa. Väkivallankokijoiden parempi rikosoikeudellinen suoja edellyttää rikoslain muuttamista.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että käräjäoikeuksien ratkaisukäytännöissä ei riittävästi oteta huomioon väkivallan tapahtumista läheisessä suhteessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti käräjäoikeuksien ratkaisukäytäntöä pari- ja lähisuhdeväkivallassa. Selvityksen mukaan tuomioistuin ei ottanut ratkaisunsa perusteluissa kantaa väkivallan tapahtumiseen lähisuhteessa yli puolessa tapauksista (55 %). Lähisuhde oli perusteluissa esillä 45 prosentissa tapauksista, jolloin se vaikutti yleensä rikosvastuuta korottavasti. Tuomio pitäisi kirjoittaa siten, että perusteluista kävisi ilmi, minkälaiset tekijät ovat vaikuttaneet tapauksen oikeudellisessa harkinnassa.
- Selvitys osoittaa, että tuomioistuimissa ei vallitse yhtenäistä näkemystä pari- ja lähisuhdeväkivallan moitittavuudesta, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.
Väkivallankokijoiden parempi rikosoikeudellinen suoja edellyttää rikoslain muuttamista. Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, eli Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Istanbulin sopimuksen mukaan raskauttavien seikkojen perusteella rikosta pidetään vakavana ja väkivallantekijälle määrättävä rangaistus ankaroituu. Ensimmäisenä raskauttavana seikkana on sopimuksessa mainittu rikoksen kohdistaminen läheiseen henkilöön, kuten nykyiseen tai entiseen puolisoon. Valtuutetun mukaan läheinen suhde on Istanbulin sopimuksen mukaisesti aina rikosvastuuta korottava tekijä. Rikoslaissa ei ole kuitenkaan tällaista säännöstä.
- Rikoslaissa on selkeä puute, joka on korjattava. Istanbulin sopimuksen mukaisista raskauttavista seikoista on säädettävä selkeästi rikoslaissa, sanoo Hiltunen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys osoitti, että pari- ja lähisuhdeväkivallasta nostetut syytteet menestyivät tuomioistuimissa hyvin. Vastaajista 94 prosenttia sai syyksi lukevan tuomion, mikä tarkoitti yleensä sakkorangaistusta. Syyksi lukevaa tuomiota tuki asianomistajan kertomuksen lisäksi muu näyttö, kuten lääkärinlausunto, hätäkeskustallenne ja valokuvat uhrin saamista vammoista.
Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ihmisoikeusongelma. Parisuhteessa olleista naisista joka kolmas on kokenut fyysistä väkivaltaa. Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet, kuten Istanbulin sopimus, edellyttävät naisiin kohdistuvan väkivallan tehokasta torjumista. Suomessa lainsäätäjä on vuodesta 1994 korostanut lähisuhdeväkivallan moitittavuutta ja pitänyt lievänkin väkivallan saattamista rangaistusjärjestelmän piiriin tärkeänä. Useilla rikoslakiin tehdyillä muutoksilla on haluttu vaikuttaa poliisi- ja syyttäjäkäytäntöihin, jotta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa tunnistettaisiin, tutkittaisiin huolella ja vietäisiin tehokkaasti rikosprosessissa eteenpäin. Vuonna 2025 voimaan tullut lähisuhdeväkivallan sovittelun kielto osoittaa viimeisimpänä uudistuksena lainsäätäjän entisestään tiukentuvaa suhtautumista pari- ja lähisuhdeväkivaltaan.
Lisätietoa selvityksestä
Selvityksessä lähiluvun kohteena oli 80 käräjä- ja hovioikeudessa annettua tuomiota, joissa oli yhteensä yli 200 rikossyytettä. Suurimmassa osassa tapauksia oli kysymys parisuhdeväkivallasta. Vastaajista suurin osa oli miehiä ja asianomistajista suurin osa oli naisia. Suurin osa tuomioista oli annettu vuosina 2024–2025.
Syytteissä kuvattiin tyypillistä parisuhdeväkivaltaa, joka oli tehty ruumiillista väkivaltaa käyttämällä. Suurin osa syytteistä koski perusmuotoista pahoinpitelyä. Rikoksen tekoaika vaihteli yksittäisestä päivästä useisiin kuukausiin, jopa vuosiin. Pahoinpitelyrikosten lisäksi vastaajaa syytettiin muista samaan asianomistajaa vastaan kohdistetuista teoista, kuten vahingonteosta, laittomasta uhkauksesta tai seksuaalirikoksista. Eron jälkeisessä väkivallassa syytteitä oli pahoinpitelyn lisäksi vainoamisesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä ja kotirauhan rikkomisesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu on toiminut vuodesta 2022 lähtien naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana. Raportoijan tehtävänä on seurata naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa, kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta.
Selvitys:
Pari- ja lähisuhdeväkivalta käräjäoikeuskäytännössä. Heini Kainulainen & Marjo Rantala. Yhdenvertaisuusvaltuutettu.
20.01.2026