Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys: Lasten haavoittuvuus ihmiskaupparikoksen uhreina on tunnistettava paremmin rikosprosessissa
Yhdenvertaisuusvaltuutetun Lapsi ihmiskaupan kohteena -selvitys tarkastelee, millaisista lapsiin kohdistuvista ihmiskaupparikoksista Suomessa nostetaan syytteitä ja millaisia tuomioita niistä annetaan. Tuomiokäytännöt paljastuivat epäyhtenäisiksi. Selvitys osoittaa, että rikoslaki ei tarjoa lapsille riittävää suojaa ihmiskaupassa tapahtuvalta hyväksikäytöltä. Tunnusmerkistöjen tulkinnassa on vahvistettava lapsilähtöisyyttä, ja ammattilaisia on koulutettava lasten haavoittuvuuden tunnistamiseksi.
Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu tarkasteli selvityksessään lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan tuomiokäytäntöjä. Yleisin hyväksikäytön muoto lapseen kohdistuneessa ihmiskaupparikoksessa oli seksuaalinen hyväksikäyttö. Toiseksi yleisimpänä syytteissä nousi esiin ihmisarvoa loukkaava olosuhde ja kolmantena pakkotyö.
Lapsiin kohdistuvasta ihmiskaupasta nostetaan syytteitä ja annetaan tuomioita vähän. Lähes puolet selvitysaineiston syytteistä hylättiin, mikä on poikkeuksellisen paljon. Syytteitä hylättiin sekä riittämättömän näytön että tunnusmerkistön tulkintaan liittyvien kysymysten takia.
Selvitys osoittaa tuomiokäytännön olevan tunnusmerkistöjen arvioinnissa epäyhtenäistä, eikä ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistöä aina tulkittu tuomioissa lapsilähtöisesti. Lapsen oikeuksien toteutumisessa ja lasten suojelemisessa ihmiskaupassa tapahtuvalta hyväksikäytöltä rikoslain avulla on selviä puutteita.
"Tuomiot osoittavat, että lapsiasianomistajan ja aikuisen hyväksikäyttäjän välistä epätasa-arvoista valtasuhdetta ei tunnisteta riittävästi. Esimerkiksi määräysvaltaan ottamisen on lapsen kohdalla katsottava täyttyvän matalammalla kynnyksellä kuin aikuisella", toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
Lapsen rikosoikeudellista suojaa on tehostettava
Lapseen kohdistuneessa ihmiskaupparikoksessa vastaajana oli yleensä aikuinen mies ja asianomistajana teini-ikäinen tyttö, ja ikäero saattoi olla huomattava. Selvityksessä tarkastelluissa tapauksissa hyväksikäyttö oli tapahtunut lähes kokonaan Suomessa ja kytkentöjä ulkomaille kuvattiin vähän.
"Vaikka tuomioita oli vähän, niissä ilmeni monenlaisia lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan muotoja. On tärkeä tunnistaa, ettei ihmiskaupan tarvitse olla valtioiden rajat ylittävää, eikä siihen aina liity seksuaaliväkivaltaa", kertoo yhdenvertaisuusvaltuutetun erityisasiantuntija Anni Valovirta.
Tapauksissa hyväksikäyttäjän ja lapsen välillä oli läheinen suhde, kuten pari- tai lähisuhde.
"Huolestuttavan monissa lapsiin kohdistuneissa ihmiskaupparikoksissa hyväksikäyttö oli vakavaa ja toistuvaa. Lapseen kohdistunut hyväksikäyttö oli usein jatkunut hyvin pitkään", Valovirta kuvailee.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittelee selvityksen perusteella, että lapsen suojelun tarve ja lapsilähtöisyys huomioidaan vahvemmin ihmiskaupparikoksen tunnusmerkistöjen tulkinnassa. Poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja oikeudellisia avustajia on koulutettava haavoittuvuuden tunnistamisesta ja sen huomioinnista.
Lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö on tunnistettava ja siihen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lastensuojelua sekä muita lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia on syytä kouluttaa ihmiskaupan moninaisista muodoista.
Selvityksen aineisto perustuu vuosilta 2012–2024 käräjä- ja hovioikeuksista kerättyihin ihmiskaupparikoksesta annettuihin tuomioihin, joita oli 25. Ihmiskauppaa tai törkeää ihmiskauppaa koskevia syytteitä oli nostettu yhteensä 35. Syytteistä 13 johti syyksi lukevaan tuomioon joko törkeästä ihmiskaupasta tai ihmiskaupasta ja kuusi toissijaisesta syytteestä, kuten parituksesta tai törkeästä pahoinpitelystä. Syytteistä 16 johti vapauttavaan tuomioon.
Lue yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys Lapsi ihmiskaupan kohteena (PDF).
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Kansallinen ihmiskaupparaportoija seuraa ihmiskaupan vastaista työtä Suomessa, ihmiskauppaa ilmiönä sekä kansainvälisten velvoitteiden toteutumista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta. Ihmiskaupparaportoijan tehtävä ja toimivalta on kirjattu lakiin yhdenvertaisuusvaltuutetusta.
07.05.2024
