Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskevassa THL:n kuulemistilaisuudessa 14.12.2023

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää huomiota ensinnäkin YK:n vammaisyleissopimuksen sitovuuteen ja erityisesti sopimuksen sisältämään vammaisuuden laajaan määritelmään. YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on kattaa vammaisuuden käsite mahdollisimman laajasti eikä rajata minkäänlaista vammaisuutta sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Erityisen tärkeää on, että oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ei perustu tiettyyn diagnoosiin vaan yhteiskunnallisten esteiden aiheuttamiin toimintarajoitteisiin ja niistä johtuvaan tuen tarpeeseen. Yhdenvertaisuuden kannalta on välttämätöntä, ettei lain soveltamisalan ulkopuolelle rajaudu sellaisia ihmisiä, jotka täyttävät YK:n vammaisyleissopimuksen sisältämän vammaisuuden määritelmän tai ettei eri diagnoosilla olevia tai eri ikäisiä vammaisia henkilöitä kohdella perusteettomasti eri tavalla. Diagnoosiperusteisuudesta irtautuminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen palveluiden myöntämisessä ja järjestämisessä lisää ehdottomasti yhdenvertaisuutta. Valtuutettu on havainnut saamiensa yhteydenottojen perusteella, että esimerkiksi autistien ja neurokirjon ihmisten asema on YK:n vammaisyleissopimuksen vastainen nykytilanteessa, jossa neuroepätyypillisiä henkilöitä saatetaan käytännössä kategorisesti sulkea vammaispalveluiden ulkopuolelle ilman yksilöllistä harkintaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää toiseksi huomiota siihen, että vammaispalveluiden tarkoitus ja rooli on juurikin toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, joka on monilta osin esteellinen eri tavoin vammaisille henkilöille eikä mahdollista heidän yhdenvertaista osallistumistaan yhteiskunnan eri toimintoihin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa, että mikäli vammaispalveluista aiheutuvia kustannuksia halutaan vähentää, niin tämä olisi mahdollista yhteiskuntamme esteettömyyttä parantamalla. Tällä tarkoitetaan muun muassa pakottavaa sääntelyä liittyen rakennetun ympäristön ja joukkoliikenteen esteettömyyteen ym. ratkaisuja. Mitä esteellisempi yhteiskunta ja sen rakenteet ovat, sitä enemmän ja laajemmalle joukolle ihmisiä tarvitaan vammaispalveluja.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää uuden, eduskunnan jo hyväksymän, vammaispalvelulain tavoitteita kannettavina sekä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistävinä. Vammaispalvelulain aiemmassa versiossa ollut ikääntymisrajaus sekä voimassaolevassa laissa oleva rajaus henkilökohtaisen avun osalta ovat YK:n vammaisyleissopimuksen kannalta hyvin ongelmallisia huomioiden, että sopimuksessa kielletään syrjintä myös vammaisten ryhmän sisällä. Ikääntymisrajaus asettaisi iäkkäät vammaiset ja ikääntyneenä vammautuneet henkilöt selvästi epäedulliseen asemaan. Ikä vamman aiheuttaman sairauden riskitekijänä ei voi olla peruste sulkea vammainen ihminen vammaispalveluiden ulkopuolella. Olennaista ei ole se mekanismi, jolla vamma on aiheutunut vaan vamman ja toimintarajoitteen suhde ympäröivään yhteiskuntaan. Tämän tulkinnan on vahvistanut myös korkein hallinto-oikeus vuosikirjaratkaisussaan KHO:2016:197.

Uusi vammaispalvelulaki on pitkään valmistelu uudistus, joka täydentää merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta vammaisten henkilöiden palvelujärjestelmän osalta. On huomioitava, että vammaispalvelulaki sisältää useita palveluita joihin henkilöillä on subjektiivinen oikeus. Tämä tarkoittaa, ettei laissa saa olla ristiriitaa subjektiivisten oikeuksien ja taloudellisten reunaehtojen välillä. Vammaispalvelulaki ei voi subjektiivisten oikeuksien osalta olla säästölaki. 
Vammaispalvelulain voimaantuloa on siirretty vuodella uuteen ajankohtaan 1.10.2024.

Vammaispalvelulakiin ei voida voimaantulon siirtämisen aikana, vammaisten henkilöiden perusoikeudet ja yhdenvertaisuus huomioon ottaen, ehdottaa sisältömuutoksia, jotka heikentävät vammaisten henkilöiden tai osan vammaisten henkilöiden oikeuksista palveluihin.

Helsingissä 14.12.2024
Elli Björkberg, erityisasiantuntija
Marko Leimio, erityisasiantuntija

04.01.2024