Hyppää sisältöön

Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto peruspankkipalveluja ja luottolaitoslainsäädäntöä koskevasta arviomuistiosta

Peruspankkipalveluiden osalta yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää valitettavana, että arviomuistiossa ei mainita yhdenvertaisuuslakia ja sen velvoittavuutta missään yhteydessä. Näin siitä huolimatta, että muistiossa tuodaan esille useita puutteita sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumisessa peruspankkipalveluissa.
 
Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa ja se on siten yhtä velvoittavaa sääntelyä pankkien toiminnassa kuin kaikki muukin alaa koskeva sääntely. Pankkien tuleekin ottaa yhdenvertaisuuslaki ja sen velvoitteet huomioon kaikessa toiminnassaan. Yhdenvertaisuuslaki sisältää niin välittömän kuin välillisenkin syrjinnän kiellon. Lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää on kohtuullisen mukautuksen epääminen vammaiselle henkilölle.

Mukautusvelvollisia ovat muun muassa palveluiden tarjoajat ja siten myös pankit. Mukautukset ovat luonteeltaan tapauskohtaisia ja niiden tulee vastata kyseisessä konkreettisessa tilanteessa vammaisen ihmisen tarpeisiin. Pankki voi viimekädessä valita, mitkä mukautukset pankit mielestä on kohtuullisia. Mukautusvelvoitteensa noudattamiseksi pankin on kuitenkin aina arvioitava kohtuullisien mukautuksien mahdollisuus yksittäisessä tilanteessa. Siitä huolimatta, että luottolaitoslain esitöissä (HE 123/2016 vp. s. 33) mainitaan talletuspankkien velvollisuus mukauttaa palveluitaan muun muassa sallimalla henkilökohtaisen avustajan käyttö vahvaa sähköistä tunnistautumista käytettäessä, pankit toistuvasti rajoittavat vammaisen henkilön pankkipalveluita katsoessaan avustamisen tarkoittavan automaattisesti tunnistautumisvälineiden oikeudetonta luovuttamista.

Kohtuullisen mukautuksen tarvetta esiintyy myös tilanteissa, joissa henkilön on vammansa tai sairautensa johdosta mahdotonta pankin edellyttämällä tavalla saapua tunnistautumaan paikanpäälle pankin konttoriin. Tällaisia tilanteita syntyy esimerkiksi, kun henkilön verkkopankkitunnukset joudutaan jostain syystä sulkemaan ja niiden uudelleenavaaminen edellyttää tunnistautumiskäyntiä pankissa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut yhteydenottoja muun muassa saattohoidossa olevalta henkilöltä sekä henkilöltä, joka oli terveydentilansa johdosta sidottu olemaan sairaalassa vuodepotilaana. Muun muassa näissä tapauksissa tehdyt selvitysprosessit yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla osoittivat, että pankkien henkilökunta ei riittävästi tunne yhdenvertaisuuslain pakottavaa sääntelyä eikä velvollisuutta kohtuullisten mukautusten tekemiseen. Mukautustarve voi koskea myös ikääntyneitä, erityisesti syrjäseudulla asuvia henkilöitä, joilla ei ole toimintarajoitteidensa johdosta mahdollisuutta konttoriasiointiin.

Vielä yksi erityisen haavoittuvassa asemassa oleva ihmisryhmä, jota ei ole arviomuistiossa huomioitu ovat turvapaikanhakijat ja heidän oikeutensa peruspankkipalveluihin.  Turvapaikkaprosessin keston ollessa jopa useita vuosia, saattavat henkilöt jäädä odotusaikana kokonaan ilman pankkipalveluita (jopa perusmaksutiliä). Tämä aiheuttaa erityisiä ongelmia muun muassa silloin kun henkilö on työssä ja palkanmaksu edellyttäisi pankkitiliä. Samoin myös verkkopankkitunnusten puuttuminen aiheuttaa eriarvoistavaa kohtelua monella elämänalueella sekä hankaloittaa ulkomaalaisten Suomeen kotoutumista. Valtuutetun käsityksen mukaan ei ole syytä sille, miksi esimerkiksi kaikista turvapaikanhakijoista otettuja biometrisiä tunnisteita ei pidettäisi riittävänä todennuksena hakijan henkilöllisyydestä pankkipalveluasiakkuutta avattaessa. 

Kaiken kaikkiaan arviomuistiossa ehdotetut toimenpiteet eivät yhdenvertaisuusvaltuutetun käsityksen mukaan ota huomioon varsin monen edellä esitellyn ihmisryhmän kohtaamia ongelmia pankkipalveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa. Lisäksi voimassaolevaa pakottavaa sääntelyä (yhdenvertaisuuslaki) ei ole otettu arviomuistiossa tai siinä ehdotetuissa toimenpiteissä asianmukaisesti huomioon.

Lue koko lausunto tästä linkistä.

Helsingissä 12.4.2024
Elli Björkberg, erityisasiantuntija

14.04.2024